Uusi vuosi, uusi koti, uusi ompsu

Me muutettiin! Ikiomaan taloon, tästä on haaveiltu pitkään. Nyt ollaan reilu 1kk asuttu uudessa kodissa, tavarat alkavat olemaan paikoillaan. Ihan tuntuu jo kodilta. <3 Täällä on hyvä kuvatakin, kun on valoisaa ja avarampaa (verhot puuttuu, hehe).

Ja voitteko kuvitella: mun järkkärin laturi löytyi! Se oli keskimmäisen sängyn alla, töpselissä kiinni. Kyllä se tiesi että se siellä oli, muttei ollut tiennyt, että se oli se laturi, mitä kuumeisesti etsin säännöllisesti. Jos sitten taas ihmettelette, miksi olen ottanut kuvia kännykän kökkökameralla, se johtuu ihan siitä, että nyt on hukassa kameran akku. Kyllä. Näin sen kyllä jossain, mutten tiedä, missä. Kai se jossain noissa 5 avaamattomassa laatikossa on. Kai.

Suuri Käsityölehti 11-12/2016 sisälsi tällaisen kivan hölttänän, jota päätin kokeilla. Ensimmäinen SK:n kaava, mitä käytän, Noshin kaavat poislukien. Tilannut olen lehteä kuitenkin n. vuoden...

Tein koon L, mutta M olisi riittänyt mainiosti, nyt jää yläosaan ihan hirveästi tyhjää pussia, vyötäröni kapein kohta kun on melko ylhäällä (tai jenkkakahvat vaan isot). Tunikaksi on kyllä aika pitkäkin mulle. Onpahan vilpoisa meidän tulevalle etelänlomalle ihan mekkona! Nauhakujassa viilettää ihana pitsinauha omista kätköistä. Aika nätisti sopii tähän mekkoon, vaikka itse sanonkin. Kankaana Verson puodin Paratiisin universumi -trikoo. <3

Mekkonen siis valmistui noin viikko sitten, taas on kuvien siirto koneelle vähän kestänyt.. Mutta NYT. NYT minä otin asiakseni oikein istua koneelle, laittaa kuumeiselle juniorille lastenohjelmat päälle ja puuhailla omiani. Jess.

Nyt tartteekin teiltä, rakkaat lukijat kysyä: mitä tykkäätte? Nojoo, tietty mekkosesta, mutta uudesta kodista, näin parin kuvan perusteella? Eikös olekin ihanan valoisaa.

Sain oman ompsun autotalliin (puolikkaaseen siitä). Sen pääsin vasta vastikään korkkaamaan - niin hirveästi on ollut kiireitä elämässä (inhottavaa kun kaikki ei pyöri harrastustoiminnan ympärillä). Vielä haluan vilauttaa teille kaikkein pyhimpääni. Ei, en ala nakuilemaan, vaan läväytän kuvan ompsupompsusta. Vihdoin on muuten kaikki kaavakirjat ja -lehdetkin kunnolla ojossa tuossa vasemmalla hyllyssä. (Saa tätäkin kommentoida.)

Vaaleanpunaista unelmaa pikkutytöille

Olen vähän harmitellut, kun aloitin ompelun vasta tyttären mekkokauden jälkeen. Sormet syyhyäisivät ompelemaan vaaleanpunaista unelmaa, kellohelmaa, söpöisyyspukineita.

Työssäni sain auttaa kahden minulle tärkeän naisen tyttäret maailmaan. Se on aina jotain spesiaalia, olla läsnä ystävän tai sukulaisen lapsen syntymässä. Toisaalta piinaavaa mutta ah, niin erityistä. En tiedä, olenko täysin kuivin silmin vielä selvinnyt näistä tilanteista. Vähintään nieleskelen herkistymistäni - eihän hetki ole minun, vaan perheen.

Ilokseni olen saanut nähdä näitä viimeisimpiä pieniä söpöliinejä. Liian harvoin, mutta olen nähnyt kuitenkin. Äkkiä muuten lähtee se vastasyntyneen näkö, ei meinaa tällainen kätilönplanttu tunnistaakaan kun kolmi-nelikuista pitelee sylissään.

Ompeluasiaan.

Sain tehdä näille ihanille neideille niitä söpöiluvaatteita, söpöilykankaista. Niistä vaaleanpunaisista, mitkä on omalle esiteinille jo ihan nounou. Pääsin ekaa kertaa kokeilemaan mekkobodya!

Ylempi mekkobody tuli toiselle pienokaiselle, alla olevan setin tein toiselle. Siiri keinuu-kuosi on oikeasti enemmän marjapuuron värinen, ei niin lila, kuin kuvassa siis.

Kaavapohjana käytin Kisuliini-kaavaa (Ottobre 6/12) koossa 68. Ottobren kaavat ovat isokokoisia, joten mittoja kyselemällä tulin siihen tulokseen, että 74cm vaatteisiin siirtyvälle neitokaiselle tämä koko oli myös sopiva.

Kaavamuokkausvinkit mekkobodyyn hain Kaavoista viis -blogista. Todella hyvät ohjeet!! Monilla on Kisuliinin kanssa ollut ongelmia pääntien kanssa, kun on niin pieni. Lisäsin raglansaumaan kantin ja nepparit noihin mekkoihin. :)

Testasin vielä silitysarkkeina tekemiäni ompelumerkkejä yhteen mekkoseen. Ei ainakaan kutita.

Kankaat:
Perhosjersey: Nosh
Siiri keinuu: Paapii Design
Linnunlento: Pehemiä/Ommellinen

Uusimman Mekkotehtaan korkkaus: farkut koululaiselle!

Kuten edellisessä hupparipostauksessani tunnustin, tytön housutilanne on aika huono. Risoja, kulahtaneita ja pieneksi jääneitä suurin osa. Samaisessa tekstissä mainistin myös uuden Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjan ostamisesta. Kaavoja selailleena voin vain todeta, että aivan nappi ostos tällaiselle kahden koululaisen äidille!

Pahoittelen tässä kättelyssä kuvanlaatua. Synkällä ja pilvisellä säällä kännykameran valovoimaisuus ei riitä, eikä jaksa kohdentaa liikkuvaa maalia. Voi miten ikävä mulla onkaan järkkäriäni. Koko kämppä on tongittu ylösalaisin, mutta laturi on aina ja ikuisesti hukassa.

Pitkän hetkisen on kangasläjissäni makoillut Eurokankaan palalaarista koukittu erittäin joustava stretchfarkkupalanen. Sen mielenkiintoinen väritys kiinnitti heti huomioni ja mielessäni vilahti: 10-vuotiaalle joko täysi hitti tai pohjanoteeraus. Jostain syystä olen pelännyt farkkujen ompelua, mutta nyt huutavasta housupulasta ja uudesta jännästä kaavakirjasta sain sopivan kimmokkeen laittaa tämän testiin. Testikappaleellakaan ei olisi niin väliä, vaikka kangas olisi hyi kauhee. Tietty idea tuli taas niin varkain, etten ehtinyt tyttären mielipidettä asiaan sen enempää tutkailla, koulussa kun oli.

Tein tuolle 135-senttiselle koossa 140. Kangas on niin kovin joustavaa, että hyvin olisin voinut mennä kokoa pienemmälläkin. Rimppakinttulalle on vähän liikaa väljyyttä tuolla takamuksen alla ja haarakoukussa, mutta tikkausten jälkeen en jaksanut enää muuttaa. Laiskuuttani lähdin tekemään vain yhdellä takataskulla. Tikkauslankaa oli varastoissani vain beigenä, tein päälitikkaukset ihan tavallisella tummansinisellä langalla. Kaava tulee ehdottomasti käyttöön jatkossakin, joskin haarakoukun kanssa vielä vähän säätöä. 

Mitä käyttäjän mielipiteeseen tulee: ihan ehdoton hitti! Heti piti saada jalkaan (ja lämpöisinä, tyttö saa suurta iloa siitä, että saa laittaa vaatteet päälle suoraan silityslaudalta). Ja farkkuompelut? Ehdottomasti lisää! Pelko selätetty!

Vinovetoketjulliset jumpsuitit à la Hiiop

Reilun vuoden verran on ompelupiireissäkin ollut näkyvissä vinovetoketjuhaalarivillitys (28 kirjainta, jos tuo edes yhdyssana oli). Ja noin vuosi sitten ostaapäräytin Koot.fi:stä keltaista harjattua joustocollegea sellaista varten. Kaavoja ei tuolloin ollut, muutoin kuin olikohan se nyt Suuressa Käsityölehdessä vähän sinnepäin malli jossain syksyn tai loppukesän editiossa, muokkauksia olisi kuitenkin tarvinnut. Jotkut käsityögurut tekivät omia ohjeitaan vinovetoketjuhuppareihin, mutta mulla innostus laski, kun en jaksanut nyrjäyttää aivojani niiden parissa.

Tänä keväänä Jujuna sitten julkaisi Hiiop! jumpsuitkaavan. Niitä tuotoksia nyt on ripotellut ompeluaiheisiin käsityöryhmiin paljon, minä olen omieni kanssa jopa ensiaallon jälkijunassa. Vaikkakin heti uutena menin kaavan ostamaan, melkein idioottivarmaa oli (kuten todistettu), etten kuitenkaan ehdi mitään siitä heti ompelemaan. Niinpä koko kesän olen mukulakatraalleni työstänyt noin niinkuin ajatuksen tasolla näitä jumpsuiteja. Olisi ollut kivat mökillä saunan jälkeen jne jne. Mökille ei kerennyt, mutta viileneviin keleihin kyllä (niinkuin tämä kesä jotenkin aurinkoinen olisi ollut..). ;)

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: koon 86 haalarin pääpiirteet oli tiedossa jo vuoden etukäteen. Keltainen huppari, keltaiset resorit ja musta vetskari. Kootin harjattu joustocollege on todella pehmoista ja ulkopinnaltaan sileää. Kertakaikkiaan ihanaa ommeltavaa!

Isompien pukujen joustocollarit on tilattu kankaiden yöstä Jyväskylän kangaskaupasta, lapset saivat vaikuttaa itse kankaisiin. Sininen on ihana meleerattu, eikä ainakaan ensimmäisessä pesussa mennyt miksikään (meleeratut aina jänskättää, ettei nyppyynny). 

Vetskarin väritkin valitsivat ihan ihte. Alkuun vähän karsastin tytön keltaista, mutta sitten valmiissa hupparissa se onkin tosi kiva. Poika halusi punaisen, ihan sitä varten Jyväskylän kangaskaupasta tilasin - siellä tuntuu olevan ehdottomasti kattavin ompelutarvikevalikoima. Tytön keltaista vetskaria lainasin omasta ufo-ompeluksestani ja pätkäisin sopivaan mittaan. Sekin alunperin JKK:lta. Isompien lasten vetskat on kaksisuuntaiset, josko vessareissuja helpottaisi. En kyllä tiedä, auttaako tyttöä yhtään. :D

Of course olin hukannut isompien lasten jumppareitten ohjeen. Resorit meni siis tappituntumalla. Ja taas pakko hehkuttaa, miten just oikeen väristä resoria tytön haalariin löytyi hyllystä! :)

Pakko kokeilla, että miten tästä saa hupparin itse muokattua. Jujunalla on kyllä paljon ihania kaavoja myynnissä, myös huppariversio. Ajattelin kuiteskin nyt nyrjäyttää ne aivot ihan itse, jos vaan millään kerkeän. Koulu alkaa kohta (hui!) ja lasten vaatekaapit tarvitsee täydennystä!

PS. Nyt on ruvennut vähän harmittamaan tämä lasten kasvottomuus. Hyvät kuvat tulevat kornin näköisiksi, kun yrittää silmiä peittää. Eli sori kömpelösti muokatuista arskakuvista, en nyt kuitenkaan lähde pyörtämään sanojani lasten identiteettisuojasta. :)

Megalomaaninen lastenvaatepläjäys

Kuukauden kirjoittelutauosta on tullut näemmä enemmän sääntö kuin poikkeus. Suurimmaksi ongelmaksi koituu ompeluajan puutos, seuraavana perässä tulee oma hitaus valokuvaamisessa, kuvankäsittelyssä ja viimeisenä bloggaamisessa. Kaikki kes-tää, kun varastan tovin sieltä ja toisen täältä. Mutta hei, täällä taas! Ja tällä kertaa saattekin sitten ison satsin näitä, mitä tässä pikkuhiljaa olen näpertänyt valmiiksi.

Pari vaatetta onkin sitten jopa toukokuulta asti odottanut blogiin pääsyä. Hups!

Tytölle tein jo vapun tienoolla sykähdyttävän kauniista Linnunlento-kankaasta painijaselkäisen kesätopin. Se oli hitti, onneksi! Kangasta olen ihastellut pitkään, mutta olin ajatellut, ettei hempeänä kelpaa esiteinille. Tämän version farkunvärinen pohja pelasti, vaikka linnulla vaaleanpunaisessa pilvessä ratsastava tyttöhahmo aika pehmoa onkin ;)

Viimeinen toppikuva oli pakko lisätä ihan vaan, koska se on niin kiva ja cool. :D

Pikkuisimman pandahousujen kaavan leikkelin summassa keväällä, kun ompelukärpänen iski ihan yllättäen takavasemmalta. Kyllä nyt arkipöksyinä menee, mutta vyötärö olisi saanut olla himppasen korkeampi ja haaremihaarus siten väljempi. Mallina hauska ja simppeli ja menee kyllä vielä näinkin, eli ovat just eikä melkein. Trikoopöksyt on kyllä kesällä ihan parhaat! 

Hienosti heinäkuuta jo rapiasti elettäessä huomasin, ettei pienimmällä ole oikein kesävaatteita (lasketaan nyt pois ne kauhtuneet isoveljen vanhat t-paidat). Tai toki olin sen huomannut jo aiemmin, mutta kas kun en ollut saanut asialle mitään tehdyksi.

Raivasin Siivosin ompsun siistiksi ja kävin työn touhuun. (Ehkä yksi syy ompelun vähäisyydelle on räjähtänyt sotkuinen ompsu, joka odotti siivoamistaan, ennen kuin pääsin työn ääreen :D ) Aika perusvaatetusta, summassa ja vähän saumurilankojen värejä katsellen vetelin kankaita fiiliksen mukaan hyllyltä leikkuuseen. Syntyi yksi huppari, kahdet housut ja kolme t-paitaa.

Yläosissa olen kaikissa käyttänyt Noshin ilmaispaitakaavaa. Koko oli  80, mutta summassa vähän väljensin ja tein nyt sitten ihan riittävästi ainakin kasvunvaraa, kun nuo paidat ovat muutenkin väljiä mitoitukseltaan. Kesällähän on vaan kiva kun on väljää, niin ei tuu niin kuuma! (Niitä kuumia ilmoja odotellessa...) Ja hupparissa pitääkin olla väljyyttä.

Hupparin hupun piirsin tappituntumalla: mittasin pääntien pituuden ja sitten piirtelin vapaalla kädellä. Melkein kerrasta meni ihan putkeen (eli yhden epäonnisen huppukappaleen leikkasin kyllä). Söpö kangas on Hurmurin serkku -joustocollegea Verson puodilta.

Shortsit vapaalla kädellä leikattu haaremimaisesti Noshin housukaavan etuosaa apuna käyttäen. Viisastuin aiemmasta ja pitkälahkeisten housujen vyötärön tein reilusti korkeammaksi, takakappaleen tein myös kahdesta osasta, melkolailla vapaalla kädellä leikaten etukappaletta apuna käyttäen. Löysiä housuja on niin paljon, että ihan kivat parit tällaiset kapoisemmat.

Kankaat:

Linnunlento: Pehemiä

Pandat: Andrea Lauren/Happy Fabrics (Pipoiksi.fi)

Hurmurin serkku (pesukarhut): Verson puoti

Autot: Paapii

Seeprat: Nosh

Salmiakki: Nosh

Ommellen iloa -haasteen tuotokset

Villa ja Villa -blogin Ommellen iloa -haaste sai minutkin työkiireiden keskeltä saumurin ääreen. Kohdeperheeni lasten toiveet olivat niin ihanan aidon lapsimaisia: prinsessamekkoa ja angrybirdstarwarsspidermanvaatetta. :D Otin taiteellista vapautta ja lasten tekemien piirrosten pohjalta lähdin työstämään suunnitelmaa. Tällä kertaa oli jokikinen aivosolu kovassa käytössä!

Paapiilta lahjoituksena saatu ihana tähtikangas on ihanan simppeli, mutta kaunis. Villa ja Villan Jaanalta sain nuo samettiset sydänprintit rintamukseen, piti nimittäin olla myös sydämiä. Lumihiutaleitakin oli alkuperäisessä lapsen toiveessa, mutta ne olisivat tehneet mekon jotenkin levottomaksi mielestäni. Tytön kakkostoive oli viitta, myös tylliä oli mekkoon toivottu. Yhdistin nämä kaksi toivetta tekemällä oikean prinsessaviitan Mersian lahjoittamasta tyllistä.

Kaavassa olen yhdistänyt hieman muokattuun Lionella-mekkoon (OB 3/2015) täyskellohelman. Olen aiemmin pelännyt täyskellohelman tekemistä, mutta jukrat, sehän onkin ihan simppeli. Ihana Paapii lahjoitti niin runsaasti kangasta, että sain ihan totta ihan täyden kellon ilman sauman saumaa helmassa. :)  Ja koska mekko on trikoota, voi sitä mun mielestä käyttää (ilman viittaa) ihan tavallisena kesämekkona.

Meidän koekaniinina toiminut esimurkkukin ihastui kellohelmaan ja halusi samanlaisen. Jännä juttu, pitkään aikaan ei ole antanut mun tehdä itselleen mekkoa. :D Ihanasti pyörii!

Sitten siihen spidermanangrybirdsbatmanjuttuun. Hieman nielaisin, kun ensi kertaa toiveen kuulin. Rooliasu ei ehkä ihan kuulu haasteen henkeen, joten yritin muokata alkuperäisen toiveen hupparin muotoon. Mitä sanotte? Meidän pojalle alkaa olemaan jo nafti, mutta lahjan saaja on koon-puolitoista pienempi.

Huppuun olen Ison Omenan kirjastossa painanut Angry Birds Star Warsin (Ngggrrriböörrddistööördddiwöördi, ai kaamee mikä sanahirviö) ilkeän Darth Vaderin, hupun muokkasin niin, että kuvaa saa vedettyä naamalle (vaikka "tän läpi ei nää", kuten lahjan saaja sanoi :'D ). 

Lapsen toiveesta tein myös viitan. Jotta pienillä supersankareilla ei kävisi hullusti maailmaa pelastamassa (vai kapinallisia tuhotessa?), laitoin viitan neppareilla kiinni hupun alle. Näin hupparia voi käyttää myös ihan siviilielämässä, esim ihan tarhassakin. Lähdin hakemaan Batmania, mutta saattaa olla että tasainen viitta olis ollut enemmän Darth Vaderia. Mun mielestä viitta vaan olisi ollut tylsä tasaisena, koska kuitenkaan kovin pitkää lapselle siitä ei voinut tehdä, ettei jää jalkoihin juostessa. Pitkillä resoreilla hain pitkää käyttöikää.

Joustocollege tilattu Jyväskylän kangaskaupasta, tummansininen resori muistaakseni Käpyseltä. Hupun ja taskun vuorissa Käpysen Confetti-trikoota. Menee muuten ihan avaruuskankaanakin, eikö? :) Kaikki kankaat tähän löytyi omista varastoista entuudestaan. Hupparin kaavana käytin Noshin pdf-ilmaiskaavaa, muokattuna tosin.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä perusvaatesetti vähän pienemmälle kaverille. <3 Toiveena oli pitkähihaista ja -lahkeista, ei ihan perus poikakuoseja, kuten autoja tai dinosauruksia. Lähdinkin mun ihan suosikilla (Noshin paitakaavalla) liikkeelle. 

Juustosuikerokangas on hauskan näköistä, kuosivalintakin meni napakymppiin palautteen perusteella. :) (Ohut digiprintti on muuten tosi hyvä vilpoisuutensa vuoksi näin kesällä.) Tummanharmaaseen paitaan hain applikoiduilla tähdillä vähän rock-henkeä. Semisti haaremityyliset pökät on mustaa joustocollegea, valetaskuilla (ne ovat vaan taitellut resorit). Housut on oikeastaan ilman kaavaa leikelty, vähän Noshin ilmais-baggypantsien kaavasta apua ottaen etukappaleeseen. Sormet kramppaa ristissä, että olisivat sopivat omasta löysäranteisuudestani huolimatta! Ainakin yritin pitkillä resoreilla saada kasvunvaraa aikaiseksi.

Huomatkaa tuo huikea juustosuikerokokomerkki! :'D Niin, kaikkiin tekemiini vaatteisiin sain silitettävät kokomerkit Villa ja Villan Jaanalta, kiitos kovasti. <3 Näiden lisäksi ei omat ommeltavat Kätilön Käsistä -merkit enää sopineetkaan, mutta haittaakos tuo. Eipähän kutita lappuset niskaa. :) Mun kokomerkkejä kun ei sattunut oikeaa kokoa olemaan kaikille.

Meidän pikkarainen oli liian pieni näihin vaatteisiin, siksi vain tasokuva. Kankaat löytyi omista varastoista (lue: röykkiöistä), alunperin juustonaksut Pipoiksilta, harmaan paidan kankaat Käpyseltä ja joustocollege taisi olla Noshin joustocollegepalasta. Raitaresori Pehemiältä aikoinaan tilattu. :)

Mitäs pidätte? Perheiden palaute on saanut suun hymyyn. <3 Vaikka stressiä pukkasi, on tämä kyllä ollut niin hyvän mielen tempaus. :)

Muut mukana olleet ompelijat:

Cutie / Noora

Eilen tein / Hanne

Fagerwear / Hanna

HAH / Iina

HannaMi / Hanna

Helmoja ja hepeneitä / Krista

Hippu / Emmi

Hommahuone / Sanne-Maija

Kaiken takana on äiti / Hanski

Kototeko / Sanna

Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia

Liljatar / Heidi

Lydia / Linda

mehelmie / Emmi

Miiinullekko / Julia

Mumintalo / Helena

m3niemi / Marja

Osifa / Sofia

Punatukka ja kaksi karhua / Hanna

saaraoikarinen / Saara

Unelmallinen / Kati

Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi

Villa Kiana / Mari

Villa Pipo / Hanna

 Ja tietty Villa&Villa -blogin Jaana ja Minna

Hiljaista terapiaa ommellen - tähtijumpsuit

Oma rakas harrastus on tullut entistäkin tärkeämmäksi töiden aloituksen jälkeen. Vaikkakin ompeluaikaa löytyy niukalti, ne hetket, kun istahtaa ompeluksen ääreen, on sitäkin arvokkaampia. Miten mieli vaeltaa, kädet näpertää ja sielu lepää. Täydellistä vastapainoa usein niin hektiselle työlle.

 

Niin ne ensimmäiset työviikot kuulemma ovat rankimmat. Allekirjoitan sinänsä, hetki menee tasapainoitellessa lasten, kotihommien ja töiden välillä. Niin ja harrastusten. Tätä on tehty yli viikko tätä jumppista - ennen olisin sutaissut tämän parissa päivässä (sekin keskeytysten kanssa). Illalla rojahdan sänkyyn ja simahdan alta aikayksikön, ollen tyytyväinen siihen, ettei tarvitse kärsiä äitiyslomalla niin tavallisista unensaantivaikeuksista. Kuntosalia en ole edes miettinyt. Uuden oppiminen vie energiaa, mutta samalla on kovin antoisaa. Uusi työpaikka on tosi jees! <3

Lapset hakevat huomiota vuorotellen ja yhdessä, pitää koittaa muistaa antaa itsestään jokaiselle jotakin, niin ettei päivittäiset yhteiset hetket jää vain aamuiseen "heippaan" ja iltaiseen "kauniita unia" -lausahdukseen. Vuorotyössä vielä haastavampaa, lasten koulu kun vie ison lohkon päivästä, ja iltavuoron jälkeen lapset ovat jo nukkumassa.

Tämä jumpsuitti on malliltaan Reggae, Ottobresta 1/2016. Tein sen Noshin tähtineuloksesta (100% luomupuuvillaista jacquardia <3) ja raitatrikoosta, jotka syksyllä ostin Roosanauha-huutokaupasta. Ihan melkein mätsäävää harmaata resoria löytyi kangashyllystäni, alunperin Käpyseltä ostettua. Paitana ikivanhaa (ostovaate-)

Marimekkoa, isoimmalta mukelolta asti muistaakseni peritty vaaleampi, keskimmäiseltä vihreäpohjainen. Kangas vielä priimaa, joskin resoreista huomaa ajan patinan.

Taskut tikkasin koristetikillä, tulee myös kivan siistiksi nurjalta puolelta. Näemmä olen jomman kumman etukappaleen leikannut aavistuksen vinoon kuviosta katsottuna (ja ainahan nuo neulostenkin kuviot elää, riippuen siitä, miten ne on kuivatettu). Kappaleet ovat samanmittaiset, mutta silti toinen puoli näyttää kuvissa olevan vinossa/eri mittaiseksi leikattu. Tykkään tämän kaavan alavarasta, siitä tuli tosi nätti. Aina mukava, kun työ näyttää kohtalaisen siistiltä myös nurjalta (kuva otettu kännyllä kun järkkäristä loppui akku kesken leikin).

Koko 80 alkaa olemaan nafti jo haaruksesta, just menee. Mallailin kaavaa olemassa oleviin vaatteisiin ja ostovaatteista näytti olevan lähinnä kokoa 86. Taitaa olla poika hujahtanut pituutta salaa. :) <3

Näillä on hyvä kiipeillä pitkin kämppää. Ottaa mallia isosisarusten parkourharrastuksesta ilmeisesti, kiipeilee ja tulee vapaalla tyylillä alas kaikennäköisistä kiipeleistä. Sopiipa tämä nyt kevään kynnyksellä ohkaisemman toppahaalarin alle. Ihan ei viitsi enää villapaitaa plussakeleillä laittaa, mutta tavallinen paita ja housut tuntuu jotenkin ohkaiselle. Tämä tai jc-jumppis siis aika bueno välikerrokseksi, kun maa hohkaa kylmää kuitenkin. :)

-----

This jumpsuit is "Reggae" from Ottobre 1/2016. I used Nosh Organic's star Jacquard and stripy jersey together. Ribbing is from Käpynen and matches the jacquard quite well.

I made size 80, seems like we'll have to go for a bigger size next time. The little fella seems to be growing quickly!

I like this pattern a lot! What do you think? :)

Nosh-paitoja koululaiselle

Scroll down for English

Tarveompelu. Sanahirviö. Jotain, mitä monesti karttaa viimeiseen asti, koska booooring. :D Olemme ajautuneet siihen tilanteeseen, missä pojalla on tasan kaksi sopivan kokoista pitkähihaista t-paitaa. Siis KAKSI. Muissa on helma vähän lyhyenlännäksi pesuissa kutistunut (ei minun ompelemiani, mainittakoon se!) tai hihat liian lyhyet. Äiti ei meinaa pysyä kasvun perässä! Siis pitkähihaisia peruspaitoja, kiitos. Monta, koska päivän ruokalista löytyy yleensä rinnukselta.

Toinen sanahirviö: ompelujumi. Se vaivasi kovasti tässä joulun ja uudenvuoden jälkeen. Välillä oli intoa, mutta sitten taas plääh. Lasten sairastelut ja omat työhommelit vaan painoivat päälle. Ideoi-blogissa oli hyviä vinkkejä ompelujumin selätykseen ja niistä lähdinkin liikkeelle. Valitsin Noshin peruspaitakaavan koossa 128cm, sillä aiemmin olin tehnyt pikkaraiselle samalla kaavalla pienempänä, ja pidin kovasti (klik!). 

Kangaspinoista valitsin summamutikassa sellaisia, mistä ajattelin pojan voivan pitää. En lähtenyt kyselemään, ettei hetkelliset luovuuden puuskani vain laantuisi nenän nyrpistelyihin. Kaavat piirtelin ja leikkelin yhtenä iltana, kankaita saksin parina. En ottanut mitään stressiä (tai ainakin yritin olla ottamatta). Ajattelin, että minä ensin - ompelu ei pidä minua tossun alla, eikä pidä bloggaaminenkaan. Jos ei tee mieli ommella, niin sitten ei tee. Siitä se sitten lähti, tarveompelu liikkeelle ja ompelujumi pois.

Ja kyllä te ompelevat äidit tiedätte, miten se menee. Pari saumaa silloin, toiset muutama tällöin. Päiväuniaikaan pieni flow päälle, illalla lasten nukkuessa kone surahtelee tovin ennenkuin pitää itse mennä nukkumaan. Ja sitten lennossa pieniä ideoita: mitäs jos tuon hihan pätkäisisin tuosta, entäpä olkapalat mustasta. Sellaista pientä hupisaksimista.

Ja kas! Ompelujumi on selätetty ja pojalla taas 4 uutta paitaa!! Ja arvatkaa, mitä poika sanoi kun huhuilin sovitukseen? "Äiti taasko sä oot ommellut? Oisit nyt kysynyt lupaa ensin." :'D (Tykkää se oikeasti noista paidoista, sovittaminen ei ehkä ole se lempipuuha ;) )

Popcorn-paita oli helmasta rutussa kuvauksen ajan (näemmä). Sateisella "talvi"säällä oli valittava ylivaloittuneet ikkunan vieressä tai pimeät hehkulamppukuvat. Valitsin ne puhkipalaneet!

Kankaat:

Popcorn ja musta jersey: Pipoiksi

Riivalit ja musta resori: Käpynen

Paratiisin kummitus: Verson puoti

Korpit: Paapii

Kaava:

Nosh (pdf: klik) / Suuri Käsityölehti 5-6/2015

---

Long sleeved t-shirts. You know how boring it can be to sew something so simple. As my 7yo has grown so fast, he had only 2 long sleeved shirts that fit him. I'm always behind his growth!

I tried Nosh Organics' t-shirt pattern in size 128cm. I have sewn with the same pattern to my toddler (only smaller, lol) and liked it very much. As I cut the fabrics and started sewing, I improvised some modifications on the go: the sleeves of Riivalit-shirt and shoulder patches on the ravens. That's sewing at it's best. Just go with the flow. <3

Which do you like the most? :)

Fabrics: 

Popcorn and black jersey: Pipoiksi / Happy Fabrics
Riivalit (turqoise one) and black ribbing: Käpynen
Paratiisin kummitus (ghosts): Verson puoti

Korpit (ravens): Paapii Design.

Pattern:

Nosh (pdf) / Suuri Käsityölehti 5-6/2015