SynttäriARVONTA! (Päättynyt.)

Blogini 1-vuotissynttärit tulivat ja menivät. Ensimmäinen postaukseni on päivätty 17.11.2014. Tuosta on blogi (ja ompelijantaitoni) tullut paljon, paljon eteenpäin. Virstanpylvästä täytyy juhlia (vaikkakin vähän myöhässä), ja mikäs sen oivempi tapa kuin järjestää arvonta. 

Monella ompelijalla on tietyt luottoputiikit, joista tulee tilattua usein. Käpynen on minulle ehdottomasti tällainen puoti, ja he lähtivätkin heti arpajaisiin mieluusti mukaan oikealla ompelijan herkkujoululahjalla. Arpajaisvoittona Käpynen siis tarjoaa 1m Megakisua ja 1m Miau & Mourria. Kaveriksi näille lähtee 50cm pala mustaa extraleveää luomuresoria. Kankaat ovat Käpysen omaa tuotantoa ja ovat digipainettua puuvilla-elastaanijerseytä. Ihanan pehmoista ja sileää. <3

Voit osallistua 1-3 arvalla näin:
-Sinun tulee kommentoida tähän alle hieman palautetta blogistani. Esimerkiksi mikä on lempipostauksesi, mitä kaipaisit lisää tai mikä on hyvää, missä parantamisen varaa?
-Lisäarvan saat jakamalla jomman kumman arvontakuvan (tai tähän liittyvän fb-päivityksen tai Ig-kuvani) joko somessa tai blogissasi.
-Lisäarvan saat myös olemalla lukijapaneelini jäsen Bloggerissa tai tykkää sivustani facebookissa.

Käyhän tykkäämässä myös Käpysen fb-sivusta!! :)

Jätäthän kommenttikenttään merkinnän, monella arvalla ja millä kombolla osallistut (voit siis esim antaa palautetta ja olla lukijapaneelini jäsen = 2 arpaa), sekä sähköpostiosoitteesi. Jos sinulla on nimimerkki bloggerissa, riittää kun profiilissasi/blogissasi on sähköpostiosoite näkyvissä.

Arvonta alkaa Än, Yy, Tee, NYT! Osallistuminen päättyy 14.12.2015 klo 22.00, jotta paketti ehtii jouluksi perille. Ilmoitan voittajan tähän postaukseen, kommentin alle sekä otan myös henkilökohtaisesti yhteyttä häneen. Jos en saa voittajaa 48h kuluttua arvonnan suorittamisesta kiinni, arvon uuden voittajan.

ARPAONNEA!!

Edit. Voittajaksi random numerogeneraattori arpoi Hanna Fagerholmin. Onnea! :) 

Urheiluvaatetta

Scroll down for English.

Heti alkuun kerron teille: näiden kuvien julkaiseminen on minulle iso asia, vaatteiden ihonmyötäisyyden vuoksi. En ole ihan täysin sinut kroppani kanssa, tulkoon se tässä tunnustetuksi. Yritän kyllä. Olen sille erittäin, erittäin kiitollinen siitä, että se on kantanut, synnyttänyt ja imettänyt minulle kolme lasta. Jäljet näkyvät: lankussa mahapussi roikkuu. Löysää nahkaa, makkaroita, muhkua. Niinkuin tavallisilla naisilla. Se on tehnyt hyvää työtä, ollut uskollinen. Olen terve. Mitä nyt selkävaivaa välillä ollut, nekin takanapäin. Haluan olla kropalleni armollinen, olettehan tekin?

Asiaan...

Minulla on ammottava aukko kuntosalivaatetuksessa. Suurin osa rytkyistä (nimenomaan rytkyistä!) on vuosien takaa. Lempparihousujen haaruksia on paikattu moneen kertaan ja samat vaatekappaleet pyörivät koneessa alituiseen. 

Softshell-haalaria tehdessäni kiinnitin huomiota Eurokankaan urheilutekstiileihin. Aiemmin en ollut kyseistä hyllyä huomannut, mutta tutkiskellessani löysin vaikka mitä urheiluvaatteisiin kelpaavaa. Kun sitten avautui mahdollisuus tehdä yhteistyötä heidän kanssaan juurikin urheilutekstiilien ompelemiseksi, olin otettu ja innostunut.  :)

Ensimmäisenä lähdin leikkomaan tätä kelta-harmaa-mustakuvioista Spotty scuba -neulosta. Pohjalla oma tuttu hyväksi havaittu leggarikaava. Vaan kuinkas sitten kävikään: en ollut varannut tarpeeksi väljyyttä (vaikka leikkasin erittäin runsailla saumanvaroilla), scuba kun ei kovin joustavaa ole. Korjasin tilanteen näillä OB 5/15 Daily Routine-kaavan sivu-ja takakaitaleella. Tosin muokkasin sen omaan tarpeeseeni, sillä ihan sellaisenaan se ei käynyt malliini. Säärien alaosaan lisäsin kaarrokkeen myös ulkonäköä tuomaan ja pohkeille muotoa antamaan. Kaikki saumat ommeltu ensin suoralla ompeleella ja tikattu päältä vielä joustavalla taso-ompeleella. Hommaa tässä oli, mutta kyllä nyt olen niin tyytyväinen että jaksoin kaikki saumanlitistykset tehdä!! Kangas ei purkaannu, joten jätin rohkeasti lahkeensuut huolittelematta. Katsotaan, tarvitseeko myöhemmin kääntää ja ommella kiinni.

Treenitopista halusin ihan tavallisen, moneen käyttöön sopivan. Painijaolkaimisen topin malli otettu omasta topista. Kantit scubaa, vähän mustaa piristämään. Toppi ulottuu oikeasti hieman nivusten alapuolelle, kuviin alkuun laitoin ylemmäs, että housut näkyvät ja sitten se unohtui siihen. Tämä Ice Fun on ihanan tuntuista ja ohkaista iholla mutta kyllä on liukasta ommeltavaa. :D Tunnustelin tuossa lemppari treenipaitaani, ja materiaali tuntuu ihan samanlaiselta.

Scuba kun on vähän jähmeämpää, taidan seuraavan kerran napsaista paksumpaa lycraa tms joustavampaa pöksyiksi. Kovissa venyttelyissä nämä jo vähän kinnaavat, mutta oishan sitä voinut tehdä löysemmätkin... :) Juoksuun ja salille mainiot! Ensi kerralla myös teen yksinkertaisemman mallin. Tätä nimittäin ommeltiin, neulattiin ja mallattiin yli viikko aina kun aikaa löytyi yhtään. Välillä pöksyt lepäilivät ompelupöydän nurkassa ja pääsivät taas työn alle. Pitkän tähtäimen työ. Onpahan nyt kuulkaa ihan täysin mun muotojen mittainen. Ja korkea vyötärö äidinvatsalle. ;)

Heehehe. "Sit tää juoksis tässä."

Koska olen tarkan euron vartija, voin kertoa, että kerrankin itse tekeminen kannattaa, keinokuitukankaat kun ovat metrihinnaltaan edullisia. Tämä kyseinen Spotty scuba 14,90€/m ja Ice-Fun 12,90€/m. Scubaa varasin 1,2m ja lycratrikoota 0,9m. Verrattuna yleisiin urheiluvaatteiden hintoihin, säästää kerrankin itse tekemällä pitkän eurosentin, varsinkin yhtään merkkituotteisiin verrattuna.  Ja itseasiassa taitaapi päästä jopa erinäisten halpaketjujen hintoihin näillä. Siis miten ei ollut aiemmin käynyt mielessä? Yhdet pöksyt tein kauan sitten, toki niitäkin on tullut käytettyä, mutta kokeilut jäivät siihen kun ajattelin ettei maksa vaivaa.

No, kannattiko nähdä vaivaa? Oletko itse tehnyt urheiluvaatteita?


PS. lapsityövoimaa käytetty valokuvaamisessa. Pahoittelen muun muassa tärähtämisiä ;)

First I need to tell you that publishing these pictures is a huge thing for me because of the slim fit of this outfit. I'm not quite pleased with my appearance. Don't get me wrong: I'm very, very thankful for my body. It has carried, given birth and breastfed my three beautiful children and done it so well. I'm grateful of that. But you can also see the results with a hanging belly pouch while planking. extra handles, extra skin. Just like with many women. My body has been good and reliable. I'm trying to be merciful. Please be too.

I had been eyeing some sports textiles at Eurokangas earlier, when I bought the fabrics for my sons softshell overall. When I received a chance to collaborate with Eurokangas and make some sportswear, I was so taken and excited!

These pants are made from scuba. Pattern a mix from my own favourite leggins and Ottobre 5/15 Daily routine (although there's only a fraction left of them in the finished garment). I sewed the seams with a straight elastic stitch and flattened the seams with a top-stitch. Such a workload but so glad I did it! Gives a nice edge and strength to the seams.

The top is lycra and pattern just from one of my favourite tops. "Ribbing" made of scuba, gives it a nice little twist. 

All and all, you can save money making your sportswear by yourself, 'cause man made fabrics are quite affordable and sportswear quite expensive. 

What do you think? Was it worth it? Have you made your own sportswear?

PS. my 9 yo took theese photos. So sorry for any blurry pictures.

Pieniä hyvänmielenlahjoja ja ARVONTA!

Pientä mukavaa puuhastelua. Kivaa ja nopeaa. Juuri täydellisiä lahjoja synttärisankareille. :) Instagramissa minua seuraavat ovatkin nämä jo nähneet, mutta laitanpa tänne myös.

Anopille syntymäpäivälahjaksi surautin omasta päästäni tällaisen meikkipussukan Marimekon Ahkeraliisasta (aivan mun rakkauskangas!). Vuorina Eurokankaan jotakin tekokuituista vesiväripallurakangasta. Vetskaria ei ollut sopivan mittaista, niin laitoin tuon pitsivetskan. Hmm. Less is more? Ehkä vähän liikaa mun makuun, mutta uusi omistaja vaikutti tyytyväiseltä. :)

Kuva otettu anoppilassa, kun tuli tuon ompelun kanssa vähän kiire (kuten aina). Ollapa vitivalkoiset puulattiat. Saisin niin ihania kuvia tuota vasten! Ehkä jatkossa tuon pokkana kuvauskamppeet anoppilaan. :D

Tyttären kaverin synttäreille piti jotakin tehdä (kiireellä, kuinkas muutenkaan). Lempiväri oli (kuulemma) kirkkaan oranssi. Hikeä pukkasi, mutta löysin hyllystäni tämän Käpysen poltetun oranssin jerseyn framilonilla rypytettyä pipoa varten ja siihen melkein justiinsa sopivan Marimekon raitapuuvillan kietaisuhuiviksi. Pipon kaavanmuokkaus Mallikelposelta, tosin vapaalla kädellä piirretty noin suurinpiirtein sinnepäin. Tätä kirkkaammaksi en enää pääse!

Ihastuin tähän ryppypipohommaan. Helppoa, nättiä, nopeaa. Miksen aiemmin ole lähtenyt näitä tekemään? En tiedä, miksi picmonkey tekee kollaasia tehdessä kuvista epätarkkoja. Jos jollain on tähän vinkkiä, otan neuvoja vastaan!

JA SITTEN ARVONTAAN! Tänään kuulin ilokseni, että saan blogipassin Kädentaitomessuille Helsingin messukeskukseen (6.-8.11.). Ensimmäinen laatuaan minulle. Ai että kun olen innoissani! Muutoinkin nuo messut houkuttivat, joten tämä oli ihan huippujuttu.

Oman passini lisäksi sain kaksi lippua arvottavaksi. Meidän viikonlopussa on Kädentaitomessujen lisäksi ELMA maaseutumessut, Metsämessut, Lemmikki (la-su) ja OutletExpo. Lippu oikeuttaa näihin kaikkiin. Nyt siis mahdollisuus voittaa liput sinulle ja kaverillesi! Arvon siis yhden voittajan, jolle kumpikin lippu menee.

Osallistut arvontaan kommentoimalla alle ja lisäämällä sähköpostiosoitteesi, ellei se blogiprofiilissasi ole näkyvissä. HUOM! Arvonta on lukijoilleni täällä bloggerissa ja/tai facebookissa / Bloglovinissa / Blogipolussa. Seuraajaksi voi liittyä myös arvonta-aikana. Ilmoitathan kommentissasi, mitä kautta blogiani seuraat.

Arvon voittajat tasan vuorokauden kuluttua, eli to 3.11. klo 23.30 (varsinainen pika-arvonta siis!) ja otan voittajaan yhteyttä samantien. Olettehan siis haukkana sähköpostienne äärellä ;)

MUOKS: Voittaja on arvottu, se on Anne / Elämäni sanoina. Onnea Anne ja kiitos kaikille osallistujille! :) Voin sanoa, että tästä ja/tai ensi kuusta on tulossa mielenkiintoinen, pysykää kuulolla, vaikkei onni olisikaan teitä tällä kertaa potkaissut ;)

As some of my followers on Instagram has noticed, I've been busy with birthday presents. This kind of handicraft is quick, fun and easy to make. And hopefully nice to be given to. :)

The blue make-up bag is for my mother-in-law. Fabric is Marimekko's Ahkeraliisa, one of my alltime favourites. <3 Lining is some man-made fiber from Eurokangas. I didn't have a zipper of a right size, so I used a lacy one. Too much or what do you think? My mother-in-law seemed pleased, though. :)

The orange beanie and stripy tube scarf is for my daughter's friend. She told her favourite colour was bright orange. This is as bright I can go! Thankfully I found some orange jersey on my cupboard (from Käpynen) and stripy cotton tricot from Marimekko. The wrinkle in the beanie is made with framilon. You can find a pattern alteration from Mallikelpoinen.

I also have a lottery for my readers: 2 tickets to a handcraft fare at Messukeskus, Helsinki 6.-8.11.2015. To participate, you need to comment below and leave your e-mail address for contact. You also need to be my reader here or on facebook (and also physically in Finland at the time of the fair ;). 

Lottery starts NOW and ends 3.11. at 23.30pm. I'll contact the winner and post the nickname here and on my facebook page.

Edit: we have a winner, Anne / Elämäni sanoina. Congrats!

Onni.

Tiedättekö sen tunteen kun arki tuntuu tasapaksulta. Kun ommellaan hiki hatussa tilkuista alushousuja (kuinka tylsää tarveompelua). Kun oikein ei nappaa. Tai kun kaipaisi jotain uutta ja jännittävää. Tai ihan vaan pään tuuletusta? Kun yksi kiukkuaa ja äiti on maailman tyhmin. Varmaan jokainen äiti osaa samaistua tunteeseen aina välillä. Mutta miten onnellinen olenkaan, että mulla on tämä ihana tasapaksu arki ja nämä ihanat lapset, nämä melukylän rämäpäät! Ne ah-niin-riehakkaat, rapaisilla kengillä olohuoneeseen lampsivat ja kaikki sotkut levälleen jättävät. Mutta kuitenkin ne maailman rakkaimmat, ihanimmat, suloisimmat. Empaattiset, fiksut, hyväsydämiset.

Onni on lapset.

Onni on perhe.

Se on sitä, kun heräät ja vieressäsi tuhisee pieni unimöykkynen. Tai kun illalla käperryt sänkyyn ja nuuhkaiset pientä päätä, annat pusun pyöreälle poskelle. Tai kun iso koululainen näkee kun tulet töistä ja kirmaa vastaan halaamaan. Pitäisi kai ajatella, että se on myös sitä, kun lapsi uskaltaa huutaa ja kiukuta, koska meillä se on turvallista. Tunteet saa näyttää.

Me emme ole mikään hiljainen, aina diskreetti, täydellinen perhe. Meillä riidellään, meillä pidetään meteliä, äiti ja isikin on joskus väsyneitä. Meillä saa myös aina tulla halaamaan. Aina on sylissä tilaa. Aina saa tulla kertomaan huolistaan.

Kuka olisi uskonut silloin, kun lukiossa silmät sädehtien ilmoitin että olin tavannut elämäni miehen? Olisinko silloin osannut ajatella, että nyt, hieman yli 10 vuotta myöhemmin, meillä on tällainen porukka kasassa?

Onni on rakkaat. <3

Mutta miten alushousut liittyy tähän? Tämä on se perheenäidin arki. Tarveompelua. Kaikki ei ole ihquja tunikoita ja cooleja huppareita, vaan välillä väännetään kalsareita jämätilkuista. 

Onni on arki.

Miehelle bokserit, tytölle ja mulle hipsterit, pojalle alkkarit (ei ole koskaan suostunut käyttämään boksereita, mutta nyt kuulemma ei haluakaan näitä alkkareita vaan pitäis just olla bokserit :D ). Samalla testailin hieman taso-ompeleita ja foe:n käyttöä. Ei niin vimpan päälle huoliteltua, siksakit menee vähän niin ja näin ja foe mutkittelee siellä täällä. Rakkaudella tehty kuitenniin!

Idea tähän postaus syntyi yhteistyössä muutaman muun Onniblogin kirjoittajan kanssa ja tänään myös nämä bloggarit julkaisevat oman postauksensa siitä, mikä tekee heidät onnelliseksi:

1. Kaiken takana on äiti.

2. Mutsi on MäSä

3. Napsahduksia

4. Mammalaiffii

5. Kaikkea pientä

6. Taivaallista elämää 

7. Foodie-vauva

8. Punatukka ja kaksi karhua
9. Six Feet Tall
10. Bikken pilttuu
11. Käden jälkiä sydämessä