Ommellen iloa -haasteen tuotokset

Villa ja Villa -blogin Ommellen iloa -haaste sai minutkin työkiireiden keskeltä saumurin ääreen. Kohdeperheeni lasten toiveet olivat niin ihanan aidon lapsimaisia: prinsessamekkoa ja angrybirdstarwarsspidermanvaatetta. :D Otin taiteellista vapautta ja lasten tekemien piirrosten pohjalta lähdin työstämään suunnitelmaa. Tällä kertaa oli jokikinen aivosolu kovassa käytössä!

Paapiilta lahjoituksena saatu ihana tähtikangas on ihanan simppeli, mutta kaunis. Villa ja Villan Jaanalta sain nuo samettiset sydänprintit rintamukseen, piti nimittäin olla myös sydämiä. Lumihiutaleitakin oli alkuperäisessä lapsen toiveessa, mutta ne olisivat tehneet mekon jotenkin levottomaksi mielestäni. Tytön kakkostoive oli viitta, myös tylliä oli mekkoon toivottu. Yhdistin nämä kaksi toivetta tekemällä oikean prinsessaviitan Mersian lahjoittamasta tyllistä.

Kaavassa olen yhdistänyt hieman muokattuun Lionella-mekkoon (OB 3/2015) täyskellohelman. Olen aiemmin pelännyt täyskellohelman tekemistä, mutta jukrat, sehän onkin ihan simppeli. Ihana Paapii lahjoitti niin runsaasti kangasta, että sain ihan totta ihan täyden kellon ilman sauman saumaa helmassa. :)  Ja koska mekko on trikoota, voi sitä mun mielestä käyttää (ilman viittaa) ihan tavallisena kesämekkona.

Meidän koekaniinina toiminut esimurkkukin ihastui kellohelmaan ja halusi samanlaisen. Jännä juttu, pitkään aikaan ei ole antanut mun tehdä itselleen mekkoa. :D Ihanasti pyörii!

Sitten siihen spidermanangrybirdsbatmanjuttuun. Hieman nielaisin, kun ensi kertaa toiveen kuulin. Rooliasu ei ehkä ihan kuulu haasteen henkeen, joten yritin muokata alkuperäisen toiveen hupparin muotoon. Mitä sanotte? Meidän pojalle alkaa olemaan jo nafti, mutta lahjan saaja on koon-puolitoista pienempi.

Huppuun olen Ison Omenan kirjastossa painanut Angry Birds Star Warsin (Ngggrrriböörrddistööördddiwöördi, ai kaamee mikä sanahirviö) ilkeän Darth Vaderin, hupun muokkasin niin, että kuvaa saa vedettyä naamalle (vaikka "tän läpi ei nää", kuten lahjan saaja sanoi :'D ). 

Lapsen toiveesta tein myös viitan. Jotta pienillä supersankareilla ei kävisi hullusti maailmaa pelastamassa (vai kapinallisia tuhotessa?), laitoin viitan neppareilla kiinni hupun alle. Näin hupparia voi käyttää myös ihan siviilielämässä, esim ihan tarhassakin. Lähdin hakemaan Batmania, mutta saattaa olla että tasainen viitta olis ollut enemmän Darth Vaderia. Mun mielestä viitta vaan olisi ollut tylsä tasaisena, koska kuitenkaan kovin pitkää lapselle siitä ei voinut tehdä, ettei jää jalkoihin juostessa. Pitkillä resoreilla hain pitkää käyttöikää.

Joustocollege tilattu Jyväskylän kangaskaupasta, tummansininen resori muistaakseni Käpyseltä. Hupun ja taskun vuorissa Käpysen Confetti-trikoota. Menee muuten ihan avaruuskankaanakin, eikö? :) Kaikki kankaat tähän löytyi omista varastoista entuudestaan. Hupparin kaavana käytin Noshin pdf-ilmaiskaavaa, muokattuna tosin.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä perusvaatesetti vähän pienemmälle kaverille. <3 Toiveena oli pitkähihaista ja -lahkeista, ei ihan perus poikakuoseja, kuten autoja tai dinosauruksia. Lähdinkin mun ihan suosikilla (Noshin paitakaavalla) liikkeelle. 

Juustosuikerokangas on hauskan näköistä, kuosivalintakin meni napakymppiin palautteen perusteella. :) (Ohut digiprintti on muuten tosi hyvä vilpoisuutensa vuoksi näin kesällä.) Tummanharmaaseen paitaan hain applikoiduilla tähdillä vähän rock-henkeä. Semisti haaremityyliset pökät on mustaa joustocollegea, valetaskuilla (ne ovat vaan taitellut resorit). Housut on oikeastaan ilman kaavaa leikelty, vähän Noshin ilmais-baggypantsien kaavasta apua ottaen etukappaleeseen. Sormet kramppaa ristissä, että olisivat sopivat omasta löysäranteisuudestani huolimatta! Ainakin yritin pitkillä resoreilla saada kasvunvaraa aikaiseksi.

Huomatkaa tuo huikea juustosuikerokokomerkki! :'D Niin, kaikkiin tekemiini vaatteisiin sain silitettävät kokomerkit Villa ja Villan Jaanalta, kiitos kovasti. <3 Näiden lisäksi ei omat ommeltavat Kätilön Käsistä -merkit enää sopineetkaan, mutta haittaakos tuo. Eipähän kutita lappuset niskaa. :) Mun kokomerkkejä kun ei sattunut oikeaa kokoa olemaan kaikille.

Meidän pikkarainen oli liian pieni näihin vaatteisiin, siksi vain tasokuva. Kankaat löytyi omista varastoista (lue: röykkiöistä), alunperin juustonaksut Pipoiksilta, harmaan paidan kankaat Käpyseltä ja joustocollege taisi olla Noshin joustocollegepalasta. Raitaresori Pehemiältä aikoinaan tilattu. :)

Mitäs pidätte? Perheiden palaute on saanut suun hymyyn. <3 Vaikka stressiä pukkasi, on tämä kyllä ollut niin hyvän mielen tempaus. :)

Muut mukana olleet ompelijat:

Cutie / Noora

Eilen tein / Hanne

Fagerwear / Hanna

HAH / Iina

HannaMi / Hanna

Helmoja ja hepeneitä / Krista

Hippu / Emmi

Hommahuone / Sanne-Maija

Kaiken takana on äiti / Hanski

Kototeko / Sanna

Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia

Liljatar / Heidi

Lydia / Linda

mehelmie / Emmi

Miiinullekko / Julia

Mumintalo / Helena

m3niemi / Marja

Osifa / Sofia

Punatukka ja kaksi karhua / Hanna

saaraoikarinen / Saara

Unelmallinen / Kati

Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi

Villa Kiana / Mari

Villa Pipo / Hanna

 Ja tietty Villa&Villa -blogin Jaana ja Minna

Takaisin ohjaksissa!

Phuuh! Oikein blogipäivittämättömyysmorkkis. Vaikka edellisestä postauksesta on vain hieman yli viikko. Noh, vetoan siihen autohommeliin. Meni lunastukseen ja sillain, ei henkilövahinkoja ja nyt jo uusi (ja parempi) kiesi alla. Mutta puuhaa on sen tiimoilta ollut. Ja kännykkähän kans meni lopullisesti rikki tässä muutama päivä sitten. Ja sitten pikkusen 1v-juhlia, työkeikkaa...

Seliseli. ;) Ompelujumi siis on vaivannut. Mitä vaan olen yrittänyt aloittaa, on niin työn ja tappelun takana, jotta saa valmiiksi. Ei vaan ole toiminut homma, jos olen ompelukoneelle asti päässyt.

Nyt sitten on juhlittu 1-vuotiasta pikkusankaria. Ja mitä hoksaa äiti edellisenä päivänä? Ei ole mitään päällepantavaa. Siis lapsella. Ei mitään juhlavaa. Sitten tuli idea, ja se ideahan piti toteuttaa niin, että sitä tehtiin yömyöhään ja toinen pellillinen pulliakin kohosi piloille ja nappasi turhan paljon rusketusta uunissa.

Kunnon ompelujumi ei olisi ompelujumi, jos joka ikinen kohta ei vastustaisi. Ja niinhän tämä vastusti. Hömelö ei osaa laittaa alalankaa oikein, unohtaa säätää langankireydet kohilleen, sählää kantinkääntäjän kanssa ja sitä rataa. Ei se mitään, nyt on kuulkaa poitsulla pähee krakabody. 

Kaava uusimman lasten Ottobren (4/15) Blue Rain -body koossa 80. Minttu resori ja trikoo Koot.fi, krakan miniraita Noshilta. Pökät on Marimekolta, samat kuin viime kuvauksissa. :D

 Bodyn kaavaan en juurikaan tehnyt muutoksia, mitä nyt jatkoin jalka-aukkoja (eikun mitä ne on? ) vähän ylemmäs, ne kun Ottobren bodyissa tuppaa tulemaan kovin alas ja sitten itse jalantiet todella pienet monesti. Krakan vaan applikoin päälle, käänsin tuon miniraidan vinoon, kuten kuvasta näkyy.

Tämä kaava on muutoin todella kiva, mutta en vaan saa tuota pääntietä nätiksi sitten millään. Se kaula-aukko jää todella pieneksi ja etuosasta menee ryppyyn nuo olkapäille menevät lärpäkkeet. Olen prikuulleen laittanut hakkimerkit kohdakkain. Tarvinnee siis muutoksia, ainakin siis kaula-aukkoa isommaksi. Muutoin oikein sopusuhtainen kaava.

Kännypussukka kierrätyskankaista

Poika sai synttärilahjaksi uuden kännykän ja jo pitkään on ollut tarve kännykkäpussukalle: vanhankin kännykän kanssa oli vaikeaa, kun entinen pussukka oli jo miltei roskiskamaa. Nyt uusi kännykkä on suojakuorinensa isompi, eikä siis mitenkään mahtunut vanhaan pussukkaan. Kuten monen pienen näpräämisen kanssa, kesti todella kauan, ennenkuin pääsin alkuun. Toteutus olikin sitten melko nopeaa ja valmista tuli parissa päivässä (ompeluaikaa ehkä yhteensä 2-3h kaikkine keskeytyksineen). Kyllä, olen hidas ja jo pelkän applikoinnin kanssa meni ainakin tunti, on nimittäin koko ompeluhistoriani toinen laatuaan. Ensimmäinen oli ihan vaan tähti, jonka suoralla ompelin kiinni. :D Nyt piti tehdä Minecraftin Creeper. Maailman helpoin aloittelevalle.

Kaikki kankaat ovat kierrätettyä ja vanhoista risoista vaatteista. Päällinen on vanhoista farkuistani - juuri sopivaa ja jämäkkää tällaiseen. Vuori taasen on pojan lempparihousuista, ja ompelin sen sisään vielä vanulevyä - rämäpään kännypussukassa sitä tarvitaan, vaikka suojakuori siinä lisäksi onkin. Kuvassa oma kännykkäni sisällä, pojan puhelin on kuorineen tuhdimpi.

Hoksasin lenksuksi purkaa farkuistani vyölenkin. Hömelönä lähdin ompelemaan sitä vasta kun olin ommellut päällisen pussiksi, kiinnittäminen oli siis vaikeaa ja meni hieman vinkuraan. Ompelukoneen vapaavarsi oli vähän paksumpi kuin kännypussukka, nimittäin.

Ja hei, olen pahoillani laiskasta postaustahdista! Tämäkin on ollut jo tovin tehtynä ja jo melkein valmiiksi kirjoitettunakin. Siis oikeasti, varmaan kuukauden verran.

Olen ollut kohta viikon verran flunssassa (lapset kans vuorotellen sairaina), ja ompelukoneen ääreen istahtaminenkin aiheuttaa hikoilukohtauksen. Lisäksi automme joutui parkkipaikalla kolariin (ei meidän vika), ja nyt jännätään korjataanko vai meneekö lunastukseen. Pari ovea rutussa ja sivuturvatyyny lauennut, kaiketi rungossakin jotain pientä. Henkilövahinkoja ei onneksi tullut eikä lapset olleet kyydissä. Tässä on nyt ollut kaikennäköistä, siis.

Jotain olen sentäs saanut viikon aikana aikaiseksi, postailen tässä joku päivä sen. Koska olin päättänyt, etten ota blogista stressiä, koitan nyt oikeasti olla ottamatta stressiä. Jännä, miten sitä tulee huono omatunto siltikin. :D