Lökäpökäpuuhastelua (terkut sairastuvalta)

Oi entero oi entero, kuinka sinua inhoankaan!

Kyllä, se on rantautunut meille. Viime viikon olin pikkuisimman kanssa kotona, nyt olen itse isompien lasten kanssa tulilinjalla. Onneksi kipeä kurkku, näppylät ja niiden jäätävä kutina (ja kolotus) ei ihan kamalasti häiritse ompelua. Kuumeen taltuttua tässä on melkein ollut elävien kirjoissa, vaikkakin kävelytyylit on mulla ja keskimmäisellä mukulalla aika mielenkiintoiset, jalkapohjan rakkuloiden vuoksi. Auts!

Jos alkoi äklöttään jo, niin ällös huoli. Lopetan sairaskertomuksen tähän ja palaan takaisin siihen blogin oikeaan aiheeseen, ompeluun. Mustaa näistä löytyy, varsinkin näistä ensimmäisistä pökistä, joten menevät hyvin Hommahuoneen lokakuun värihaasteeseen.

Tyttö on tässä koko syksyn kaivannut collegehousuja. Yhdet jo sorruin ostamaankin ihan kaupasta, mutta nämä ovat olleet työlistalla kyllä odottelemassa koko ajan. Löysin sopivasti joskus kauan sitten piirtämäni OB:n Juggler-kaavatkin (OB 4/2015), joista lähdin näitä taiteilemaan. Olin jopa niin hurja, että uskaltaudin leikkelemään ihanan Verson puodin Mummolan tuntu -joustocollegen. Ahh. Kangasihanuutta. Kohdistukset vähän sinnepäin, mutta ei tuossa ihan tarkkaan niitä saakaan kun niin mutkittelevaa raitaa koko kangas. Tyttö itse valitsi kankaan ja rakastui housuihin heti! "Äiti, nää on ihan kuin sellaiset muotihousut." <3

Oranssit housut on Gugguun ihanan jämäkkää harjattua collegea - samaa, mistä tein tämän hupparin. Ihanaa ommeltavaa, kertakaikkiaan. Kestää varmasti hyvin kulutusta. :)

Kokeilin ekaa kertaa laittaa ihan nyörit, niitä varten sirkkarenkaatkin puuhastelin (ensin kokeiltuani tavallisia napinläpiä, mutta äh kun koneen automaattinen napinläpitoiminto ei vaan skulaa tai sitten en osaa käyttää). Ja nyt ihan huippuvinkki: löysin Eurokankaasta vyötärökuminauhaa, jonne on sisään laitettu valmiiksi nyöri!! Kerrassaan huippukeksintö! Näitähän puuhaisi vaikka kuinka paljon nyt kun on välineet kohdillaan!

Uusia kokeiluja

Syksy se on tullut, ahh. Ruska. Kuulaat päivät. Olen sellainen ihminen, että nautin (ainakin aluksi) jokaisesta vuodenajasta - niin pitkään, kun ei sada jatkuvalla syötöllä tai ole kamalat loskakelit. :D

Kamalan pitkä tauko ollut nyt postauksissa, ihan kuin ompelussakin. Aikaa vain ei meinaa löytyä ja ompelujumikin on vaivannut. Nyt ollaan vielä asuntoasioita puuhaamassa, mikä vie ihan älyttömän paljon aikaa ja voimavaroja. Enpä olisi voinutkaan kuvitella, että talon etsintä on näin vaikeaa! Väkisinkin tiirailee toisten talojen sokkeleita yms aina ohi mennessään - ihan hirveää!

No, josko päästäisiin aiheeseen, ompeluun.

Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin on kyllä ihana kaavakirja. Löytäisin sieltä vaikka ja mitä ommeltavaa, jos vain olisi enempi aikaa. Tämä Kahden-huppari tuubikauluksella on sieltä kans. Omat kolmiot alikeompelin tuohon etumukseen ja lisäsin taskun kännykälle ynnä muulle pikkupoikien jemmatavaroille. Poika kyllä kyseli, että miksi ihmeessä mun piti kolmioita tehdä - mä nyt yritin saada jotain katu-uskottavuutta ja abstraktia tuohon - simppelin kuvion, joka ei ole liian lapsellinen koulupojalle.

Joustocollege on väriltään jäänsinistä (tai ihan vauvasinistä) Käpyseltä. Ihanan pehmeää ja joustavaa. Kauluksen vuori ja alikeompelukangas on EK:n farkkucollegea, siitä tein myös nuo nyörin sirkkojen taustat. Nyörit on pojan vanhoista shortseista varastettu :D

Vähän olisin voinut isomman tehdä, jotta ois leveyssuunnassa enempi varaa, saisi paksumpaa alle. Nämä mallit taitaa olla aika kapoisia noin ylipäätään.

Ainiin!! Ja vinkvink! Huomenna 14.10. käydään Facebookissa ommeltujen vaatteiden ym käsityöhommeleiden huutokauppaa Roosanauhan hyväksi. Itse en tällä kertaa ehtinyt ompelemaan, mutta hophop, sinne huomenna klo 10-22 huutamaan. :) Klikkaa itsesi siis Saumanvaran sydämestä -ryhmään!

Uusimman Mekkotehtaan korkkaus: farkut koululaiselle!

Kuten edellisessä hupparipostauksessani tunnustin, tytön housutilanne on aika huono. Risoja, kulahtaneita ja pieneksi jääneitä suurin osa. Samaisessa tekstissä mainistin myös uuden Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjan ostamisesta. Kaavoja selailleena voin vain todeta, että aivan nappi ostos tällaiselle kahden koululaisen äidille!

Pahoittelen tässä kättelyssä kuvanlaatua. Synkällä ja pilvisellä säällä kännykameran valovoimaisuus ei riitä, eikä jaksa kohdentaa liikkuvaa maalia. Voi miten ikävä mulla onkaan järkkäriäni. Koko kämppä on tongittu ylösalaisin, mutta laturi on aina ja ikuisesti hukassa.

Pitkän hetkisen on kangasläjissäni makoillut Eurokankaan palalaarista koukittu erittäin joustava stretchfarkkupalanen. Sen mielenkiintoinen väritys kiinnitti heti huomioni ja mielessäni vilahti: 10-vuotiaalle joko täysi hitti tai pohjanoteeraus. Jostain syystä olen pelännyt farkkujen ompelua, mutta nyt huutavasta housupulasta ja uudesta jännästä kaavakirjasta sain sopivan kimmokkeen laittaa tämän testiin. Testikappaleellakaan ei olisi niin väliä, vaikka kangas olisi hyi kauhee. Tietty idea tuli taas niin varkain, etten ehtinyt tyttären mielipidettä asiaan sen enempää tutkailla, koulussa kun oli.

Tein tuolle 135-senttiselle koossa 140. Kangas on niin kovin joustavaa, että hyvin olisin voinut mennä kokoa pienemmälläkin. Rimppakinttulalle on vähän liikaa väljyyttä tuolla takamuksen alla ja haarakoukussa, mutta tikkausten jälkeen en jaksanut enää muuttaa. Laiskuuttani lähdin tekemään vain yhdellä takataskulla. Tikkauslankaa oli varastoissani vain beigenä, tein päälitikkaukset ihan tavallisella tummansinisellä langalla. Kaava tulee ehdottomasti käyttöön jatkossakin, joskin haarakoukun kanssa vielä vähän säätöä. 

Mitä käyttäjän mielipiteeseen tulee: ihan ehdoton hitti! Heti piti saada jalkaan (ja lämpöisinä, tyttö saa suurta iloa siitä, että saa laittaa vaatteet päälle suoraan silityslaudalta). Ja farkkuompelut? Ehdottomasti lisää! Pelko selätetty!

Nosh bikerit - sport meets fashion

Silloin, kun kävin Eurokankaassa hakemassa yhteistyökankaita näihin sporttivermeisiin, löysin sieltä urheilutekstiilien joukosta erittäin mielenkiintoisen kankaan. Vähän niinkuin  softshellin ja trikoon sekoitus. Ulkopinta sileä, sisäpinta  fleecemäinen, koostumus polyamidia ja polyesteria. Erittäin joustava, ei liian paksu, mutta kuitenkin tarpeeksi. Tuotelapussa luvataan lisäksi Thermal protection -ominaisuutta, helppohoitoisuutta ja hengittävyyttä. Avot. Tätä ne minun legginssivilukintut tarvitsivat. Katsokaas, kun leggarit on kertakaikkiaan parhaat ja mukavimmat vaatekappaleet ikinä. Talvella se tuottaa pientä päänvaivaa, koska sinne alle ei saa pitkiä kalsareita, puuvillaiset sukkikset valuu ja nylonisista ei ole mitään iloa lämmöneristykseen. Tätä tartti ostaa testiksi.

Kaavaksi valikoitui Noshin bikersit SK 5-6/2015. Nythän nuo housut ovat saatavilla pdf-kaavana myös täältä. Kaava on väljä, ja ihmisten kokemuksia kuunnellen piirsin koon S, vieläkin kavensin sieltä täältä, muun muassa polvista ja lahkeista. Leikkasin kankaan poikittaiseen langansuuntaan, sillä se jousti niin hieman enemmän. 

Koittakaa olla välittämättä silmille pomppivista liian vaaleista saumurisaumoista. Nimittäin luulin harmaan olevan ihan oiva väri tähän. Väärin. :D

Polvipaikat ovat melko alhaalla, mutta niin näyttävät myös Noshin sivuilla mallissa olevan. Taidan siirtää aavistuksen ylemmäs seuraaviin, paikat nimittäin valuvat alaspäin käytössä, koska kangas on niin hurjan venyvää.

Polviin tein koristetikkaukset jousto-ompeleella ja lisäsin takapuoleen taskun, jotta saisivat vähän enemmän housumaisuutta. Se on nyt siinä ja siinä, viitsinkö käyttää ihan paidan kanssa. Mitä mieltä olette? Eihän ole liian leggarimaiset?

Niin, ja mitä lämpimyyteen tulee: eihän nää nyt tietenkään mitkään toppahousut ole. Mutta lämpimämmät kuin tavalliset leggarit. Olen muutaman päivän pitänyt näitä pötköön (maailman mukavimmat päällä), ja kun lähdin perusleggarit päällä salille, meinasi koivet jäätyä ihan täysin. Tuulta eivät pidä. Ilmoittelen tänne tekstiin, kun ollaan saatu pakkasiakin, miten lämpöominaisuudet toimivat silloin. Aika hyvä kombo olisi tällaiset leggarit ja tuulihousut päälle, ainakin näin syyssäässä (vaikka on jo joulukuu!). Näitä tulee lisää. Ainakin yhdet, niin voin käyttää toisia kun toiset on pesussa.

PS.
Tänään starttaa Onniblogien joulukalenteri! Ensimmäisenä vuoron sai Hikiliikkuja, joka pohtii joulutorttuja liikunnan ja painonhallinnan näkökulmasta. Minun vuoroni on 19.12. :)

PPS. Pahoittelen arvonnan viivästymistä. Se on tulossa pian, lupaan!! <3
 ---

As I was picking up my fabrics for my sportswear at Eurokangas, I saw this fabric. It's somewhere between softshell and jersey: It's very stretchy, but thicker than jersey (more like college). Right side is sleek but there's a fleecy coating on the inside. The product info promises "thermal protection", easy care and breathability.

You see, the winter time has it's challenges. I love, LOVE (!) leggis but they're very inconvinient when it's really cold. And you really can't have an extra pair of  long johns under them. So, would a sports fabric help my poor freezing legs?

Yes.

Okay, they're not any quilted pants and  it's a few degrees plus (celcius) now. I can still say that I feel the difference. And when it goes below zero, these pants will really be put to a test.

Pattern is from Nosh and you can download the pdf here. I added a rear pocket and some decorative stitches to the knee patches. I would think they make these a bit more trouser-like. What do you think, is it ok to wear these with a short top?

Urheiluvaatetta

Scroll down for English.

Heti alkuun kerron teille: näiden kuvien julkaiseminen on minulle iso asia, vaatteiden ihonmyötäisyyden vuoksi. En ole ihan täysin sinut kroppani kanssa, tulkoon se tässä tunnustetuksi. Yritän kyllä. Olen sille erittäin, erittäin kiitollinen siitä, että se on kantanut, synnyttänyt ja imettänyt minulle kolme lasta. Jäljet näkyvät: lankussa mahapussi roikkuu. Löysää nahkaa, makkaroita, muhkua. Niinkuin tavallisilla naisilla. Se on tehnyt hyvää työtä, ollut uskollinen. Olen terve. Mitä nyt selkävaivaa välillä ollut, nekin takanapäin. Haluan olla kropalleni armollinen, olettehan tekin?

Asiaan...

Minulla on ammottava aukko kuntosalivaatetuksessa. Suurin osa rytkyistä (nimenomaan rytkyistä!) on vuosien takaa. Lempparihousujen haaruksia on paikattu moneen kertaan ja samat vaatekappaleet pyörivät koneessa alituiseen. 

Softshell-haalaria tehdessäni kiinnitin huomiota Eurokankaan urheilutekstiileihin. Aiemmin en ollut kyseistä hyllyä huomannut, mutta tutkiskellessani löysin vaikka mitä urheiluvaatteisiin kelpaavaa. Kun sitten avautui mahdollisuus tehdä yhteistyötä heidän kanssaan juurikin urheilutekstiilien ompelemiseksi, olin otettu ja innostunut.  :)

Ensimmäisenä lähdin leikkomaan tätä kelta-harmaa-mustakuvioista Spotty scuba -neulosta. Pohjalla oma tuttu hyväksi havaittu leggarikaava. Vaan kuinkas sitten kävikään: en ollut varannut tarpeeksi väljyyttä (vaikka leikkasin erittäin runsailla saumanvaroilla), scuba kun ei kovin joustavaa ole. Korjasin tilanteen näillä OB 5/15 Daily Routine-kaavan sivu-ja takakaitaleella. Tosin muokkasin sen omaan tarpeeseeni, sillä ihan sellaisenaan se ei käynyt malliini. Säärien alaosaan lisäsin kaarrokkeen myös ulkonäköä tuomaan ja pohkeille muotoa antamaan. Kaikki saumat ommeltu ensin suoralla ompeleella ja tikattu päältä vielä joustavalla taso-ompeleella. Hommaa tässä oli, mutta kyllä nyt olen niin tyytyväinen että jaksoin kaikki saumanlitistykset tehdä!! Kangas ei purkaannu, joten jätin rohkeasti lahkeensuut huolittelematta. Katsotaan, tarvitseeko myöhemmin kääntää ja ommella kiinni.

Treenitopista halusin ihan tavallisen, moneen käyttöön sopivan. Painijaolkaimisen topin malli otettu omasta topista. Kantit scubaa, vähän mustaa piristämään. Toppi ulottuu oikeasti hieman nivusten alapuolelle, kuviin alkuun laitoin ylemmäs, että housut näkyvät ja sitten se unohtui siihen. Tämä Ice Fun on ihanan tuntuista ja ohkaista iholla mutta kyllä on liukasta ommeltavaa. :D Tunnustelin tuossa lemppari treenipaitaani, ja materiaali tuntuu ihan samanlaiselta.

Scuba kun on vähän jähmeämpää, taidan seuraavan kerran napsaista paksumpaa lycraa tms joustavampaa pöksyiksi. Kovissa venyttelyissä nämä jo vähän kinnaavat, mutta oishan sitä voinut tehdä löysemmätkin... :) Juoksuun ja salille mainiot! Ensi kerralla myös teen yksinkertaisemman mallin. Tätä nimittäin ommeltiin, neulattiin ja mallattiin yli viikko aina kun aikaa löytyi yhtään. Välillä pöksyt lepäilivät ompelupöydän nurkassa ja pääsivät taas työn alle. Pitkän tähtäimen työ. Onpahan nyt kuulkaa ihan täysin mun muotojen mittainen. Ja korkea vyötärö äidinvatsalle. ;)

Heehehe. "Sit tää juoksis tässä."

Koska olen tarkan euron vartija, voin kertoa, että kerrankin itse tekeminen kannattaa, keinokuitukankaat kun ovat metrihinnaltaan edullisia. Tämä kyseinen Spotty scuba 14,90€/m ja Ice-Fun 12,90€/m. Scubaa varasin 1,2m ja lycratrikoota 0,9m. Verrattuna yleisiin urheiluvaatteiden hintoihin, säästää kerrankin itse tekemällä pitkän eurosentin, varsinkin yhtään merkkituotteisiin verrattuna.  Ja itseasiassa taitaapi päästä jopa erinäisten halpaketjujen hintoihin näillä. Siis miten ei ollut aiemmin käynyt mielessä? Yhdet pöksyt tein kauan sitten, toki niitäkin on tullut käytettyä, mutta kokeilut jäivät siihen kun ajattelin ettei maksa vaivaa.

No, kannattiko nähdä vaivaa? Oletko itse tehnyt urheiluvaatteita?


PS. lapsityövoimaa käytetty valokuvaamisessa. Pahoittelen muun muassa tärähtämisiä ;)

First I need to tell you that publishing these pictures is a huge thing for me because of the slim fit of this outfit. I'm not quite pleased with my appearance. Don't get me wrong: I'm very, very thankful for my body. It has carried, given birth and breastfed my three beautiful children and done it so well. I'm grateful of that. But you can also see the results with a hanging belly pouch while planking. extra handles, extra skin. Just like with many women. My body has been good and reliable. I'm trying to be merciful. Please be too.

I had been eyeing some sports textiles at Eurokangas earlier, when I bought the fabrics for my sons softshell overall. When I received a chance to collaborate with Eurokangas and make some sportswear, I was so taken and excited!

These pants are made from scuba. Pattern a mix from my own favourite leggins and Ottobre 5/15 Daily routine (although there's only a fraction left of them in the finished garment). I sewed the seams with a straight elastic stitch and flattened the seams with a top-stitch. Such a workload but so glad I did it! Gives a nice edge and strength to the seams.

The top is lycra and pattern just from one of my favourite tops. "Ribbing" made of scuba, gives it a nice little twist. 

All and all, you can save money making your sportswear by yourself, 'cause man made fabrics are quite affordable and sportswear quite expensive. 

What do you think? Was it worth it? Have you made your own sportswear?

PS. my 9 yo took theese photos. So sorry for any blurry pictures.

Pientä keväistä ompelua

Olen muutamaan otteeseen kokeillut tehdä lapsille Noshin lippapipokaavasta pipoja. Joku on mennyt aina pieleen, ja lakeista on tullut ihan hävettävän rumia viritelmiä. Harjoittelu tekee mestarin, tai ainakin siedettävämpää jälkeä, ja vihdoin sain valmistettua käyttökelpoisen lippapipon. Luulen että osansa tekee pipojen väljä koko: lippa lurpattaa hassusti, jos myssy on muutoin liian iso. Kokeilenpa siis tehdä isosisaruksillekin koon pienemmät. Ulkoiluuvassa näkyvä tuubihuivi on alunperin keskimmäiselle tehty, mutta koska hän ei sitä käytä, otin vauvan kaulanlämmittimeksi ja kas - ihan passeli on. Kangas Eurokankaasta. 

Laitanpa tähän vielä kuvan äidistäni, jolle tein äitienpäivälahjaksi Verson puodin Paratiisin puutarha-jc:stä kietaisuhuivin. Äiti näki kankaan hyllyssäni jokin aika sitten ja rakastui siihen. Huivin saa kaksinkerroin kaulan ympäri, jolloin lämmittää enempi. Pitkänä toimii asusteena. 

Kuva äitini lähettämä kännykkäkuva.

Palluraisia

Harmaata it is.

Tytön kanssa ihastuttiin Eurokankaassa tähän pallokuosiin. Siitä hän halusi Ottobre 1/14:ssa näkyvän Maxi Dot -mekon. Saamansa piti, toki pienin muokkauksin, kuten aina. Kiva ja simppeli kaava, tosin ensi kerralla teen hieman pidemmän.

Helmaan applikoin vielä piristykseksi pienen rusetin resorikankaasta ja kiinnitin käsin harsimalla kankaaseen.

             

Tuossa pallokankaassa itseäni kenkuttaa hieman, että koska itse trikoo kutistui pesussa, jäivät pallurat nyt sitten kuprulle. Kangas ei myöskään laskeudu ehkä ihan toivotulla tavalla. Tytön oikeanpuoleinen helma on jäänyt kuvissa jonnekin jumiin, kumpikin helma on siis samanlaisia oikeasti. Kangas on siis hieman kahiseva ja koppurainen pallojen vuoksi. Huomasinpa myös pesun jälkeen keskellä kangasta olevan sukkapaon, vaikka olin tehnyt pesun ihan ohjeiden mukaan. Sain onneksi paon kierrettyä kaavoja tehdessäni, en nimittäin jaksanut lähteä reklamoimaan.

Tyttö ihastui, joten se taitaa olla pääasia. :) Ja pakko se on myöntää, on tuo kuosi kyllä nättiä.