Näytetään tekstit, joissa on tunniste haalari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haalari. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. lokakuuta 2015

Softshell-syyshaalari

Taas on se aika vuodesta, kun ulos mennessä laitetaan sormi suuhun ja ihmetellään, mitä päälle laittaisi. Varsinkin pikkuisimmalle. Tähän aikaan syksystä aurinko vielä lämmittää, tuuli on kolea. Aamulla mittari saattaa näyttää +-0 astetta, päivällä mittari kipuaa jopa yli +15 asteen, mutta varsinkin juuri aamuisin maa hohkaa kylmää ja kosteutta. Syysvaatetuksen pähkäilyä. 

Tiesittekö, että softshell on aivan loistava ulkovaatemateriaali? Pitää tuulta ja kosteutta. Sisällä fleecepinta, joka tuntuu mukavalta ihoa vasten. Softshell-vaatteet ja kankaat on kehitetty juurikin hyvää käyttömukavuutta ajatellen ja on käytössä melkolailla tuulipukua vastaava, vaikkakin miellyttävämpi. Vaatii siis alle säiden viiletessä kerrosta, mutta pidän silti lämpimämpänä kuin pelkät ohuet kuorihaalarit.

Tämä softshell-haalari on ollut tekeillä viime keväästä asti. Tuolloin sain tämän jo melkein valmiiksi, mutta sovittaessa huomasin että oli aivan valtava. Siispä jätin tämän kesken ja tein kevätkeleihin sen sijaan tällaisen maastohaalarin. Kaava on tässäkin sama (kuin melkein aina), Best Pals (OB 4/14). Tämä vaan koossa 80.

Softshellin ostin Eurokankaasta. On muuten kertakaikkisen ihanaa ommeltavaa. Ei tarvitse vuorta, sillä sisäpuolella fleecepinta. Paksua ja jämäkkää, mutta kuitenkin hieman joustavaa. Miinuksena se, että käden- ja lahkeensuita ei saa tavallisella kanttaamisella tarpeeksi napakaksi, juurikin kankaan paksuuden ja jähmeyden vuoksi. Pohdiskelen ja mietin, josko tekisin hihansuun sisäreunasta lähtemään kantin kaveriksi ihan tavallisen resoripötkylän, vähänniinkuin tuplahihansuuksi.

Sofshell ei purkaannu, ja kuulin (liian myöhään) vinkin, että saumat kannattaa ommella ihan suoralla ompeleella, jotta pitää kosteutta paremmin. Itsehän vedin siis saumurilla kaiken muun, paitsi haaruksen ja sisälahkeet.
 Ja siinä se nyt komeilee, ensimmäinen oma ompelumerkkini! Eikö olekin hieno!! Lisäsin kaavaan alavaran, jotta saan fiksusti tuon ommeltua. Samaten lisäsin vetskarin taakse kaitaleen vähän suojaamaan ihoa sekä estämään tuulta ja kosteutta. Taskupussiin testasin Janomeni koristeommelta. Ihana. <3 Niskanauhan tein samalla tavalla kuin viimepostauksen jumpsuitiin: niska-huppusauma kantinkääntäjään ja surrurrur. Taitetaan alas ja tikataan suoralla kiinni miehustaan. Mitä mieltä olette, otanko muutaman kuvan tekemisestä? Auttaisiko se jotakuta sen tekemisessä?

Kuva ei ihan toista sisäpuolen väriä oikein, luonnossa on vihertävämpi. Otin muuten kuvat kännykällä kun muistikortti meni rikki. Näemmä Samsung Galaxy S5 neollakin kuvaaminen sujuu, kunhan valoa on tarpeeksi. Sitäpaitsi, syksyinen iltapäivän aurinko. <3 Ihania kuvia saa matalalta tulevassa valossa.

Tässä ei mene kaulus kovin korkealle, joten tuubihuivin vaatii. Tykätään ilmeisesti kumpikin tästä kyllä tosi kovasti. Vielä kumpparilenksukat lahkeisiin kiinni niin avot! Nyt piti saada metsäretkelle päälle, ei ollut aikaa tuollaisiin viimeistelyihin ;)


Aaand for the first time in English! (Drumrolls.) My Google Analytics tells me that I have visitors outside Finland too. Please feel free to comment! <3

The Finnsih weather has its own challenges. At autumn time the wind starts to get chilly and the ground gets cooler but the sun is still warming quite nicely. Time to think about some outdoor clothing again. Personally, I've fallen in love with softshell material. It's comfortable and has some good technical abilities: not only is it windproof but also water repellent or in some cases even waterproof.

I started sewing this overall last spring but noticed it was waaay too big at the time. I made this army-like overall for the spring weathers in stead and left my softshell wait for the baby to grow. Now, the gradually cooling weathers gave me a sort of awakening (yes, it was almost below zero celsius degrees in the morning) and I finished this one.

The pattern I used is my always-trusted Best Pals from Ottobre Design 4/2014. I made slight changes but nothing too serious. This one without lining because softshell has a nice fleecy touch and feels comfortable against the skin. The collar in this pattern is quite low (or actually doesn't exist) so a tube scarf is needed. And what comes to the cuffs.. I'm thinking putting some ribbing, for they are a bit too loose now. In the neck you can also see a piece of some brand new labels I ordered few weeks ago. ;)

All and all I think we both love this. What do you think? :)

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

DIY keväthaalari

Suomen kevät ja vauvan haalari. Enää ei nökötetä vain vaunujen suojassa, vaan rattaissa ja hieman jo ehkä hiekkalaatikolla ja keinussakin. Tuulen- ja vähintään kosteudenpitävä pitäisi olla. Vaan johan on teknisten vauvahaalareidenkin hinnat huipussaan. Jos löytyi joku silmää miellyttävä, se maksoi lähemmäs sata euroa.

Tuttavan vauvalla on Mini Rodinin Pico-haalari camo-kuosilla. Siitä se ajatus sitten lähti.


Olin aiemmin EK:n palalaarista bongannut tätä maastokuosista ulkoilukangasta. Idean saatuani lähdin penkomaan ja löysin mainion pätkän. Palakankaista ei tiedä tarkalleen niiden ominaisuuksia, materiaalia ym, mutta tämän nurjalla puolella oli jonkinsortin pinnoite. Vaikuttaa siis vedenpitävältä. Saumateippejä en ostanut, sillä vauvaa en kuitenkaan vesilätäköissä istuta.


Facebookin Saumanvara-ryhmästä kyselin neuvoja muunmuassa tuohon pääntien alavaraan, sillä tämä oli ensimmäinen joustamattomista tekemäni vaate. Ohut vuorikangas oli ensimmäinen sekin laatuaan. Niin, alavaraakaan en ollut koskaan tehnyt pääntielle. Leikkasin vapaalla kädellä ulkokankaasta palasen ja silitin kaksipuolisella liimakankaalla vuoriin, tikkasin sitten siksakilla vielä kiinni.


Kaava on alunperin Ottobre 4/2014 oleva Best Pals -haalari. Kaava on tehty joustaville, joten lisäsin väljyyksiä summanmutikalla. Lisäsin myös tuon pääntien alavaran, kuten jo sanottu, sekä vetskarin takana olevan tuulistopparin. Alkuperäisessä kaavassa vetskarin ja hupun reunat on tehty resorikanttauksella. Itseasiassa päädyin tähän ratkaisuun ihan lennossa, ja olen siihen tyytyväinen. Hupun reunaan lisäsin vielä kuminauhakujan, sillä huppu oli erittäin iso mitoitukseltaan.

Lennossa tehdyt muutokset tuottavat ainoastaan vaikeuksia työjärjestykseen, ja nyt se ei todellakaan ollut helpoin mahdollinen. Niska-haaramitta olisi voinut olla hieman isompi. Näissä kuvissa kuitenkin villahaalari alla, joten säiden lämmetessä mahtuu toivottavasti koko kevään. 


Hintaa koko haalarille tuli yhteensä reilu 20 euroa, kankaiden osuus tästä vain 15€. Tällä kertaa säästin pitkän eurocentin tekemällä itse. Yleensä se ei mene niin: henkkamaukkojen ja muiden halpaketjujen myötä vaatteiden oikea hinta jää pimentoon. 

Laadukkaat, kivat kankaat, ompelutarvikkeet ja tietenkin ompelukone ja saumuri maksavat. Pienillä onneksi esimerkiksi metristä kangasta saa jo monta vaatetta, isommilla lapsilla alkaa jo olemaan hintavampaa. Esimerkiksi tytön pitkähihaiseen mekkoon tai tunikaan menee helposti metrin pätkä.


Tätä haalaria on tehty useampi viikko pikkuhiljaa, välillä muita ompelutöitä puuhastellen.
Kankaat: EK:n palalaari, resori Käpyseltä. Vetskari tilattu Karnaluksilta. 
Kengät Converse, pipo me&i, kummatkin lahjaksi saatu. <3