Please scroll down for English.
Hommahuone on startannut vuoden kestävän värihaasteen. Tammikuu starttasi sinisenä, mikä sopii minulle, kyseisen värin suurelle ystävälle mitä mainioimmin. Tällaiselle vaalealle naiselle se on aina sopinut, melkein missä vaan sävyssä. Hämmennyksekseni montaa kangasta ei sinisenä pinoistani löydy. Lähdin leikkiin mukaan Pehemiältä ostetun Paapiin suunnitteleman megasuperhyperihanalla petroolilla Sammalpolku-trikoolla sekä Verson puodin tummansinisellä Virta-joustofroteella.
Hommahuone on startannut vuoden kestävän värihaasteen. Tammikuu starttasi sinisenä, mikä sopii minulle, kyseisen värin suurelle ystävälle mitä mainioimmin. Tällaiselle vaalealle naiselle se on aina sopinut, melkein missä vaan sävyssä. Hämmennyksekseni montaa kangasta ei sinisenä pinoistani löydy. Lähdin leikkiin mukaan Pehemiältä ostetun Paapiin suunnitteleman megasuperhyperihanalla petroolilla Sammalpolku-trikoolla sekä Verson puodin tummansinisellä Virta-joustofroteella.
Ja kuulkaas, kokeilin ensimmäistä kertaa pdf-kaavaa (pipokaavoja lukuunottamatta), pikku-Ehtaa! Ensimmäisen version taisin jopa tehdä kerrankin ihan ilman muokkauksia! Tunikamitta ja koko 135cm meidän melkolailla samanpituiselle tytölle. Melko väljä malli tämä Ehta, mutta tyttö on tykästynyt kyllä tällaisiin rennompiin vaatteisiin nyt. Yksivärinen trikoo hihoissa ja taskuissa Käpyseltä (viimeiset pikkutilkut tuhottu tilkkupussista, oikein yritän nyt saada sitä tyhjemmäksi). Hupun vuorin musta lienee Pipoiksi:sta tilattua, kun sinne asti ei tilkuista riittänyt. Sammalpolku on yksi mun ehdottomista kangasrakkauksista, joita olen kuolannut pitkään ja vasta viimesyksyisessä Kankaiden yössä päädyin ostamaan. Ei jää varmasti viimeiseksi palaksi!
Toisen version tein tosiaan joustofroteesta, ajatuksena lämpöinen tuubikauluspaita takin tai haalarin alle. Alkuperäinen idea oli ommella vaihteeksi meidän 7v pojalle: suoristin etu- ja takakappaleen sivusaumoja sekä raglansaumaa "miesmäisemmiksi". Tällä koolla tuli kuitenkin ihan liian iso seiskaveelle: hihat pikku-Ehdassa on todella väljät ja pitkät, tein myös pienoisen virheen lisätessäni noin leveän vyötärökaitaleen paitamittaiseen ehtaan. Vaikka pojalla ei ole kuin 5cm vähemmän pituutta kuin isosiskollaan, ero on merkittävä vaatteessa.
Kysyin sitten pojalta, kummin mielummin: pienennetään paitaa vai annetaanko isosiskolle. Paita ei alun alkaenkaan oikein iskenyt oikeaan vaatehermoon, joten suosiolla antoi siskolle eteenpäni. No, nainenhan ei koskaan sano kivalle vaatteelle ei, joten tyttö nappasi tämän mieluusti.
Taskut muokkasin sivusaumaan. Yksiväristä trikoota on kauluksen vuorissa ja kädentiekappaleiden nurjalla puolella. On muuten jämiä vanhasta olkaimettomasta H&M topistani, jota en juuri ollut käyttänyt (valui koko ajan niin maan ärsyttävästi). Tähän tuhoutui 0,8m pala aivan täydellisesti, ihan pieniä rippeitä jäi!
Olen nyt siis kankaattomalla tammikuulla ja pyrkimyksenäni (kankaiden ostamattomuuden lisäksi) tyhjentää täytenä pullottavia tilkkupusseja. Toteutus vielä vähän laahaa, mutta eihän tässä olla kuin vasta puolessa kuussa. :)
A blog called Hommahuone started a one-year-long colour challenge. Colour of the month is blue, which suits me more than well, for I love blue in all it's shades. <3
I tried a new pikku-Ehta pdf-pattern for these in size 135cm. First one is made of Sammalpolku jersey from Pehemiä, desinged by Paapii. Black jersey is from Käpynen and from Pipoiksi.
The second one is made of Virta stretch terry (from Verson puoti). At first it was supposed to be for my 7 yo son, but I made it too big. For some reason he didn't want a tunic. :D I asked him if he wanted me to make it a bit smaller but he preferred I gave it to his sister. (And which woman would say no to a piece of clothing?) All and all, it turned out pretty nice. She likes it because it's loose and comfy and warm. <3
