keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Pikku huppu-Hippu

Olette varmaan huomanneetkin, että ompeluni on kovin. Noh, kangaskeskeistä. Monen bloggauksen otsikko lähtee kankaasta. Ne on ihania, niitä voi hypistellä, niitä voi ihailla ja silitellä. Sitten on kankaita, jotka ei niin iske.

Paapiin Hippu-kangasta tilasin ennen joulua alesta, väri myyrä. Ihan hirvittävän noloa, mutten muista nettikaupan nimeä, mistä ostin. Olen sellainen alehirmu ja kangashamsteri, että kun se hiirikäsi klikkaa niin se klikkaa.

En tiedä, oliko syy värissä vai itse Hippu-hahmoissa, mutta oli vaikea keksiä siitä mitään ommeltavaa. Kaupittelin kangaspalaani fb:n kangaskirpputorillakin, muttei mennyt kaupaksi.

Sitten aloin lämpenemään. Pikkuhiljaa. Se taisi lähteä siitä, kun ajattelin että jos joku ostaisikin. Tuli kateus. Kun se on mun kangas, kerta!





Päätin kokeilla siitä Kisuliini-bodya (OB 6/12) hupulla, koko jossain 68-74 välimaastossa. Hupun kaava otettu Kirahvi-haalarista (OB 1/13) kun sellainen sattui hyppäämään käteen ompeluhuoneessa penkoessani. Hiipan tein vapaalla kädellä ja siksi se onkin vähän hassun näköinen. :) 
Käsissä ylipitkät resorit, toinen kuvassa taitettuna ja toinen suorana.





(Jahups, langanpätkä kello kahdessatoista.)


 )


Kokeilin ensimmäistä kertaa myös kanttaamista samalla kankaalla. Mukavaa hommaa. Tykkäsin! Vielä jos kankaan leikkaisi täysvinoon, niin voisi tulla parempi. En raaskinut. Hyvin tuo noinkin pelittää. Hupun ympäristö on nelinkerroin kantattu, alaosa 3-kertaisena. 

En ymmärrä, miksi ihmiset vihaa kanttaamista. Yksi lempparivaiheitani, yhteensaumurointi  ja kanttaukset. Kaavojen piirtely, kankaiden leikkely ja saumurinhäntien siivoaminen ynnä muu pikkuviimeistely on ne ärsyttävimmän hommat.




Vaikka huput on söpöjä, on ne meillä lähes aina kuitenin poissa päästä. Melkoinen hikipää tuo kaveri, nimittäin.

Niin, nyt tämä body on muuten yksi lemppareista! <3


1 kommentti:

Kiitos kommentistasi. <3