Messukuulumisia

Kuten pari postausta sitten mainitsin, sain blogipassin Messukeskuksen Meidän viikonloppuun. Vetonaulana siellä oli mulle tietenkin Kädentaitomessut. Tässä vähän tunnelmia ja kohokohdat minun makuuni.

Suurin kangasanti vaateompelijalle löytyi Vanja Sean osastolta. Ihanat Murun kotimaiset neulokset! <3 Muutoin joustavia tai vaateompeluun tarkoitettuja kankaita ei juuri ollut, lähinnä tilkkutöihin, mikä vähän harmitti.

Pitsileidin ihanat pitsit sykähdyttää. Tässä murto-osa laajan laajasta valikoimasta. Siis katsokaa nyt. <3

Wennströmin hotfix-valikoima on muuten tosi laaja. Silityskalvoa, valmiita silityskuvia, heijastinkalvoa, strasseja, valmiita strassikuvioita. Kaikkea, monessa koossa ja mallissa. Voisin hamstrata nämä kaikki!! Nettisivuilta en löytänyt, mistä näitä saisi tilattua. Vinkvink, näin laaja valikoima olisi varmasti kovaa huutoa nettikaupassa! ;) 

 Hairahduin myös Husqvarnaa ja Pfaffia ihastelemaan. Husqvarna Viking Design Epic mennähympsytti koristeita. On nuo kirjontakoneet sitten uskomattomia. Ja mitä tekniikkaa, yhteys kännykkään jne. Huh! Alempana Pfaff Ambition 1.0, jota ompeluryhmissä on paljon kehuttu. Itsekin taisin rakastua. <3

Tuttuja kuoseja myös Napikkaan osastolla. Suomalaista designia ja tuotantoa. Kerrassaan ihania!! Oli muuten hauska nähdä moni tuttu kuosi ihan livenä vaatteena. Aina kaikista ei niin osaa näyttökuvan perusteella sanoa. Täällä Helsingin seutuvilla kun on ammottava kolo suomalaisten kangasfirmojen suhteen, joilla olisi omaa tuotantoa. Koska kotimaisuus on vaan niin parasta, yritän suosia suomalaista. :)

Vielä oli pakko laittaa loppuun pari epäompelumaista kuvaa. Ihastuin Hiekkakakun koruihin. Koululaisryntäyksestä johtuen en saanut kuvia isommista herkkukoruista. Ne olivat vielä näitäkin hienompia! Nam!

Suomalaista suosin myös KN-collectionin ihanassa huopamyssyssä! Sisällä tikkikangas. Tämä huuteli käytävän toisesta päästä mua, ja pakko se oli ostaa. KN-collectionin päähineet tuotetaan Euroopassa laadukkaissa perheyrityksissä, firma ja design suomalaista.

Olitko sinä tänä vuonna messuilla? Mitä jäi käteen?

Ja hei, tästä kuusta on tulossa huikea! Ensi kerralla lupaan, että on jo oikeaa ompelua. Olen yhden urakan kanssa puuhastellut tässä jo reilun viikon aina kun aika yhtään antaa myöten. Yksivuotissynttäritkin on tässä ihan korvilla, joten mulla on teille aikas kivaa arvontaa sen tiimoilta. Pysykää siis kuulolla, ettette vahingossakaan missaa ;)

Helpoiten seuraat minua bloggerin lisäksi joko facebookissa, Blogipolussa tai Bloglovinissa.


------

As I stated couple of posts earlier, I receved a blogger pass to a handmade fare at Messukeskus Helsinki (Finland). There was only a few things for a sewer who makes clothes, thoug. Lot's for other kinds of crafting. :)

Vanja Sea with Finnish Muru knits was one and only fabric seller which wasn't only for quilting. Also Pitsileidi's huge collection of laces was breathtaking. <3

Wennström's huge collection of hotfix products took my breath away, too. Definitely one of my favourite stands!
Napikas makes quality clothing for children. Finnish design, Finnish production. I just love them! Many of the fabrics are also from Finnish designers. Me likey. :)
Hiekkakakku makes jewlery you just want to eat. There was a rush of childen fiddling them so I couldn't get a photo of the bigger, even more beautiful (and delicious looking) jewlery.

And then I just HAVE TO show you my new felted cap from KN-collection. It was calling me from the end of the corridor. I saw it, tried it on and it fitted as it was made for my head. Love. Finnish design, production in Europe.

Next time I promise I'll show you something sewed! Please, stay in tune.. This month is going to be goood because it's the first anniversary between me and my dear blog. So, if you don't want to miss a post, please follow me here on Blogger, facebook, Blogloving or Blogipolku.

Kätilöys. Toimenpiteitä vai kanssakulkijuutta? Kiirettä vai aikaa?

Olen äitiyden ja kotiompelijattaruuden lisäksi myös kätilö, suuren suurella sydämellä. Kätilöys ei ole vain työ, se on osa minuuttani. Se on yksi niistä asioista, mitä kautta määrittelen itseni. Me kätilöt olemme napakkaa ja näpsäkkää porukkaa. Melko suuria suustamme välillä. Nyt puhun minä, taas.

Raskaus ja synnytys on muutakin kuin vain kliininen, lääketieteellinen tapahtuma (kuten tuntuu virallinen käsitys välillä olevan, palveluiden supistamisen perusteella). Se on jokaiselle perheelle ainutlaatuinen kokemus ja mullistava elämäntapahtuma. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään syntymään (mitä se pitääkään sisällään, tästäkin voisin puhua loputtomiin) ja jokaisella äidillä oikeus tulla kuulluksi ja päättää omasta kehostaan. Kätilöys ei ole lähtökohtaisesti toimenpiteitä ja lääketiedettä, se on omassa maailmassani äidin tukemista ja auttamista, turvallisen syntymän avustamista. Äiti on lapsen kantaja ja synnyttäjä, kätilö kanssakulkija, joka huolehtii äidistä, vauvasta ja turvallisuudesta.

Kyllä, joskus lääketiede tulee mukaan. Mutta miksi se sanelisi kaiken? Miksi meillä on kiire? Miksi raha ratkaisee? 

Turvallisuus on tietenkin tärkeää ja kaikille halukkaille tulee olla kivunlievitysmahdollisuudet. Mutta olemmeko siinä pisteessä, että lääketiede on pistänyt itseään omaan nilkkaan? Että interventiosta interventioon vähennämmekin äidin ja lapsen turvallisuutta? Tiesittekö, että oksitosiinin rutiininomainen käyttö tai kalvojen puhkominen synnytyksen edistämiseksi tai pysähtymisen ennaltaehkäisemiseksi ei ole WHO:n mukaan suositeltavaa? Tiesittekö erilaisten lääkkeiden ja puudutusten sivuvaikutuksista, vai kiinnostaako ketään? Onko niin, että oletetaan että kyllä ne kätilöt ja lääkärit tietävät? Onko sinulla oikeasti päätäntävalta kehostasi, vai teetkö niin kuin käsketään, koska "kyllä  ne tietää paremmin"? Mutta tiedämmekö me? Miksi me puhkomme rutiininomaisesti lapsivesikalvot, jos synnytys ei ota käynnistyäkseen? Mitäpä, jos lapsi etsiikin optimaalista asentoa ja kalvojen puhkomisella altistamme lapsen tarjontavirheelle ja infektiolle. Ja niinhän siinä voi käydä, että jos väärässä tarjonnassa olevan sikiön lapsivesikalvot puhkotaan, sikiön pää junttaantuu lantioon jumiin. Kun sillä lapsivesipussilla on tarkoituksensa. 

Ja näin pääsemme ihanaan toimenpiteiden sarjaan, kaikki toki äidin ja lapsen hyväksi. Synnytystä tulisi edistää vain perustelluista lääketieteellisistä syistä, suosittaa WHO vuonna 2014 julkaisemassa suosituksessaan. Itseasiassa samassa suosituksessa todetaan, miten ns. jatkuva tuki on erittäin hyödyllistä sekä äidin että lapsen kannalta, ja suositeltavampaa kuin ns. ennaltaehkäisevä lääketieteellinen edistäminen.

Älkää suuttuko tai käsittäkö väärin, kyllä minäkin kalvoja puhkon, jos on tarve. Mutta olemmeko unohtaneet ne alkuperäiset kätilön keinot? Asentohoidot? Läsnäolon? Odottamisen jalon taidon? "Sen niittää minkä kylvää." Onko meillä kiire? Kenen ehdoilla? Suomessahan meillä on siitä hyvä tilanne, että meillä kyllä kätilötyössä on paljon osaamista ja kätilöt saavat tehdä hyvin itsenäisesti työtään. Uskon rehellisesti, että jokainen kätilö tekee parhaansa perheen eteen. Tietenkään aina ei olla optimaalisessa tilanteessa. Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä. Interventioita on tehtävä KUN ne ovat perusteltuja. Peruste ei ole kiire, vaikka paine siihen onkin kova. Olen itsekin siihen sortunut monesti.

Olen nuori kätilö, ja ehkä minulla on vielä vähän sellaista uutuuden ja nuoruuden intoa ja tarmoa tässä hommassa. Utopistisia ajatuksia kätilöydestä ja kanssakulkijuudesta. Muttakun niin on maailmallakin kerta. Muualla maailmalla on kätilöjohtoisia synnytyskeskuksia, birth centereitä, matalan riskin äideille. Niissä on jokaiselle äidille oma kätilö. Ei toimenpiteitä. Tarvittaessa siirrytään sairaalaan. Tiesittekö, että Jenkkilässä jopa pienituloisten Medicaid-vakuutus korvaa birth center -synnytyksen? Toki olemme Suomessa vähän eri luokassa esim. Yhdysvaltojen kanssa, jossa lähes puolet naisista synnyttävät keisarileikkauksella. Meillä sektiolukema taitaa olla 16%, lähellä WHO:n suositusta (10-15%).

Miltä tuntuisi synnyttää rauhassa, ilman interventioita, oma kätilö jatkuvasti läsnä? Miltä tuntuisi kätilönä tehdä töitä niin, että saisi keskittyä yhteen asiakkaaseen kerrallaan, juoksematta monen synnytyshuoneen väliä, pystymättä antamaan aikaa yhdellekään synnyttäjälle tai synnyttäneelle perheelle kunnolla? Tuolla jossain valtio tarjoaa sairaala-asetelman lisäksi myös birth centerit sekä kotisynnytysmahdollisuudet. Näistä hyvänä esimerkkinä Iso-Britannia, Hollanti, Australia ja Uusi-Seelanti. Näin äkkiseltään. Isoissa tutkimuksissa sekä kätilöjohtoiset synnytysyksiköt että kotisynnytykset on todettu turvallisiksi terveille synnyttäjille, etenkin uudelleensynnyttäjille. (Englannin valtion viralliseen suositukseen pääset tästä, suosittelen lukemaan. Monipuolinen ja isosti tutkimukseen pohjautuva lausuma.) WHO on julkaissut jo vuonna 1996 oppaan normaalin synnytyksen hoidosta. Mielenkiintoinen ja täynnä asiaa. 

WHO:n mukaan naisella on oltava vapaus valita, missä synnyttää. Meillä on vain lääkärijohtoiset sairaalat, joissa kylläkin usein kätilö saa toimia melko itsenäisesti.  Okei, meillä voi siis valita lähimmän synnytyssairaalan tai kuntarajan yli lääkärin lähetteellä. Jos haluat synnyttää kotona, varaudu yhteiskunnan vihaan. Toki, kun palveluita ei julkiselta puolelta tarjota, varaudu myös kustantamaan kätilöiden palkkiot, sillä tottakai myös kotikätilöt ansaitsevat palkan arvokkaasta työstään. Kela ei korvaa kuin joissain tapauksissa jonkin aikaa ennen ja jälkeen syntymän, jos lähetteet on kohdillaan ja taivaankappaleet oikeassa asennossa. Välimuotoja meillä ei ole. Julkisella puolella skaala on aluesairaalasta yliopistosairaalaan. Lähitulevaisuudessa lähinnä yliopistosairaalat.

Ja siitä pääsemmekin tähän, mistä tämä pohdinta lähti liikkeelle. Tiesittekö myös sen, että terveydenhuollossa säästetään isolla kädellä? Pieniä yksiköitä lakkautettiin juuri kauhalla ottaen. Tiesittekö, että synnytysyksiköissä on usein kova kiire? Tiesittekö, että lyhytaikaisia sijaisia esim. sairauslomiin ei saa palkata? Se on ihan yleisessä tiedossa, tästä on esim. YLE uutisoinut viime kesänä ja jälleen tilanne on kärjistymässä vuoden loppua kohti, kun kaikessa ja kaikkialla pitää säästää, budjetit paukkuneet yli ja sitä rataa. Mutta tiesittekö, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kätilöt ja hoitajat juoksevat pää kolmantena jalkana. Se tarkoittaa sitä, ettei ole aikaa perheille. Se tarkoittaa lisää puudutuksia, lisää toimenpiteitä, jotta saadaan salit tyhjäksi seuraavia varten. Milloin jotain tapahtuu, kuka osaa osoittaa syyttävän sormen kätilön sijaan säästöihin? Näettekö tämän oravanpyörän? Voi säästöt, säästöt.

Eipä mulla muuta. Ugh.




Muokkaus: Loppuun vielä lähdetiedot uudestaan, jotta ovat selkeämmin esillä.

WHO 2014: WHO recommendations for augmentation of labour. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/112825/1/9789241507363_eng.pdf?ua=1

WHO 2015: Caesarean sections should only be performed when medically necessary. News release. http://www.who.int/mediacentre/news/releases/2015/caesarean-sections/en/

NICE 2014: Intrapartum care for healthy women and babies. Guidance. https://www.nice.org.uk/guidance/cg190

WHO 1996: Safe motherhood. Care in normal birth. A practical quide. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/63167/1/WHO_FRH_MSM_96.24.pdf

YLE 2014: Kainuun soten rahat vähissä – lyhytaikaisia sijaisia ei saa palkata. Verkkouutinen. http://yle.fi/uutiset/kainuun_soten_rahat_vahissa__lyhytaikaisia_sijaisia_ei_saa_palkata/8083031

Pieniä hyvänmielenlahjoja ja ARVONTA!

Pientä mukavaa puuhastelua. Kivaa ja nopeaa. Juuri täydellisiä lahjoja synttärisankareille. :) Instagramissa minua seuraavat ovatkin nämä jo nähneet, mutta laitanpa tänne myös.

Anopille syntymäpäivälahjaksi surautin omasta päästäni tällaisen meikkipussukan Marimekon Ahkeraliisasta (aivan mun rakkauskangas!). Vuorina Eurokankaan jotakin tekokuituista vesiväripallurakangasta. Vetskaria ei ollut sopivan mittaista, niin laitoin tuon pitsivetskan. Hmm. Less is more? Ehkä vähän liikaa mun makuun, mutta uusi omistaja vaikutti tyytyväiseltä. :)

Kuva otettu anoppilassa, kun tuli tuon ompelun kanssa vähän kiire (kuten aina). Ollapa vitivalkoiset puulattiat. Saisin niin ihania kuvia tuota vasten! Ehkä jatkossa tuon pokkana kuvauskamppeet anoppilaan. :D

Tyttären kaverin synttäreille piti jotakin tehdä (kiireellä, kuinkas muutenkaan). Lempiväri oli (kuulemma) kirkkaan oranssi. Hikeä pukkasi, mutta löysin hyllystäni tämän Käpysen poltetun oranssin jerseyn framilonilla rypytettyä pipoa varten ja siihen melkein justiinsa sopivan Marimekon raitapuuvillan kietaisuhuiviksi. Pipon kaavanmuokkaus Mallikelposelta, tosin vapaalla kädellä piirretty noin suurinpiirtein sinnepäin. Tätä kirkkaammaksi en enää pääse!

Ihastuin tähän ryppypipohommaan. Helppoa, nättiä, nopeaa. Miksen aiemmin ole lähtenyt näitä tekemään? En tiedä, miksi picmonkey tekee kollaasia tehdessä kuvista epätarkkoja. Jos jollain on tähän vinkkiä, otan neuvoja vastaan!

JA SITTEN ARVONTAAN! Tänään kuulin ilokseni, että saan blogipassin Kädentaitomessuille Helsingin messukeskukseen (6.-8.11.). Ensimmäinen laatuaan minulle. Ai että kun olen innoissani! Muutoinkin nuo messut houkuttivat, joten tämä oli ihan huippujuttu.

Oman passini lisäksi sain kaksi lippua arvottavaksi. Meidän viikonlopussa on Kädentaitomessujen lisäksi ELMA maaseutumessut, Metsämessut, Lemmikki (la-su) ja OutletExpo. Lippu oikeuttaa näihin kaikkiin. Nyt siis mahdollisuus voittaa liput sinulle ja kaverillesi! Arvon siis yhden voittajan, jolle kumpikin lippu menee.

Osallistut arvontaan kommentoimalla alle ja lisäämällä sähköpostiosoitteesi, ellei se blogiprofiilissasi ole näkyvissä. HUOM! Arvonta on lukijoilleni täällä bloggerissa ja/tai facebookissa / Bloglovinissa / Blogipolussa. Seuraajaksi voi liittyä myös arvonta-aikana. Ilmoitathan kommentissasi, mitä kautta blogiani seuraat.

Arvon voittajat tasan vuorokauden kuluttua, eli to 3.11. klo 23.30 (varsinainen pika-arvonta siis!) ja otan voittajaan yhteyttä samantien. Olettehan siis haukkana sähköpostienne äärellä ;)

MUOKS: Voittaja on arvottu, se on Anne / Elämäni sanoina. Onnea Anne ja kiitos kaikille osallistujille! :) Voin sanoa, että tästä ja/tai ensi kuusta on tulossa mielenkiintoinen, pysykää kuulolla, vaikkei onni olisikaan teitä tällä kertaa potkaissut ;)

As some of my followers on Instagram has noticed, I've been busy with birthday presents. This kind of handicraft is quick, fun and easy to make. And hopefully nice to be given to. :)

The blue make-up bag is for my mother-in-law. Fabric is Marimekko's Ahkeraliisa, one of my alltime favourites. <3 Lining is some man-made fiber from Eurokangas. I didn't have a zipper of a right size, so I used a lacy one. Too much or what do you think? My mother-in-law seemed pleased, though. :)

The orange beanie and stripy tube scarf is for my daughter's friend. She told her favourite colour was bright orange. This is as bright I can go! Thankfully I found some orange jersey on my cupboard (from Käpynen) and stripy cotton tricot from Marimekko. The wrinkle in the beanie is made with framilon. You can find a pattern alteration from Mallikelpoinen.

I also have a lottery for my readers: 2 tickets to a handcraft fare at Messukeskus, Helsinki 6.-8.11.2015. To participate, you need to comment below and leave your e-mail address for contact. You also need to be my reader here or on facebook (and also physically in Finland at the time of the fair ;). 

Lottery starts NOW and ends 3.11. at 23.30pm. I'll contact the winner and post the nickname here and on my facebook page.

Edit: we have a winner, Anne / Elämäni sanoina. Congrats!