Muoti muistoissani: 90-luvun lapsuusmuistoja

Weekend Chic -blogissa on  Muoti muistoissani -käsityöhaaste. Ideana on muistella aikaa taaksepäin, ja muistoihin nojaten ommella jotakin.

80-luvulla olin liian pieni muistaakseni mitään ja 2000-luku on liian lähellä. Siispä 90-luvun muotia etsimään. Ongelma: Yli-isot bänditeepaidat, napapaidat ja pyöräilyshortsit eivät herätä ompeluinnostusta. Niinikään vyölaukut, kumilenksulliset trikoopöksyt (mitkälie legginsityyppiset) tai farkkuliivit ei innosta.

Pähkäilin ja pähkäilin ihan rehellisesti melkein koko heinäkuun tätä haastetta. Lähdin jo melkein jalostamaan vyölaukkuideaa, kunnes muistin hapsupaidat. Kai te muistatte? Jokaisella 90-luvun tytöllä on ollut hapsupaita, melkein varmasti. Jos ei ollut, niin oli kateudesta vihreä.

Parhaat hapsupaidat oli tietty tuotu ulkomailta, yleensä varmaan Kanarialta tai Kyprokselta. Omassani taisi olla delfiini. Ja ne värikkäät helmet niissä hapsuissa. <3

Ja vielä bonus: hapsut on kuulemma nyt muotia! (Sori, en tiennyt, olen ollut viimeisen vuoden vauvakuplassa.)

Ja jotenkin tämä erään kankaan kylkiäisinä saatu Andrea Laurenin Inky Feathers -trikoo toi mieleen Aino-kirjat. En tiedä, mikä siinä on. Sulat ja kolmiot on jotenkin Maikki Harjannemaisia. Muistatteko Aino tahtoo mukaan -kirjan, missä Aino leikki äidin kankailla? Vai oliko se Ainon äiti on vihainen? (Yritin googeloida, mutta Google ei kertonut, ehkä joku teistä osaa valistaa ja vaikka napsaista kuvankin!.) Muistan, miten ihanilta ne kankaat siinä näyttivät. Ne tulivat mieleen. Kolmioissa on jotain ysäriä. En tiedä, onko oikeasti, mutta tämä kangas henkäilee 90-luvun henkeä minulle.

Kaava oma.

Etukappaleesen lisäsin hapsuja myös. Se vaikutti kivalta idealta. Oikea inkkaripaita (no se mielleyhtymä sulkakankaasta nyt ainakin on vissi ja varma :) ). Pääntien rimpsuja en lähtenyt nykimään, jotta tulisivat helmasoirojen tyylisiksi. Ne ovat kivat käpertyessään ja lepattaessaan. Ihan kuin Pocahontasilla! (Ah, muistan kun kävin katsomassa sen elokuvissa! Ja yhteenlaskien katsoin sen elokuvan varmaan vähintään 100 kertaa. Ja ne muut Disney-piirretyt!! Ei ole lastenelokuvat enää entisenlaisia. Voin valehtelematta sanoa, että yhdessä vaiheessa muistin niin Pocahontasin, Leijonakuninkaan, Tuhkimon ja Keisarin uusien kuvioidenkin sanat vähintään 50-prosenttisesti ulkoa. Sniff.)

Takaisin raiteille:

Kaveriksi viimeistelin jo pitkään puolivalmiina olleet farkkulegginsit. Kaava on vanha tuttu ja hyvä, hoikalle varrelle tehty Ropina (OB 6/12). Lisäsin taskun housumaisemman lookin aikaansaamiseksi. Farkkucollari Eurokankaasta.

 Ilmassa oli havaittavissa pientä hepulinpoikasta, toinen nauraa vedet silmissä. Isommat lapset tulivat juuri reissusta isovanhempien kanssa, nimittäin. Pyysin seisomaan suorassa, tyttö nielaisi seipään. :D

Pääntien ja kädenteiden huolittelu framilonilla. Käytin mustaa lankaa, rouheutta sillä hain.

Hopsan!!
Muistakaa myös esitellä lempparikäsitöitänne, sillä olen haastanut teidät!

(Kollaasikuvien linkit: 1, 2, 3, 4, 5.)