Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyväntekeväisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyväntekeväisyys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. toukokuuta 2016

Ommellen iloa

Villa ja Villa -blogi starttasi ihanan Ommellen iloa - haasteen: me ompelijat koitamme tuoda hyvää mieltä uniikkien vaatteiden myötä perheille, joilla ei ole varaa ostaa uusia. Lapsi saa itse antaa toiveita vaatteiden suhteen, eikä haittaa, vaikka perheessä olisi montakin lasta. Haku on käynnissä, joten jos koet perheesi osuvan tempauksen haarukkaan, käy lukemassa tarkat ohjeet TÄÄLTÄ, jossa tarkat hakuohjeet.


Seuraavat taitavat ompelijat ovat mukana kampanjassa, voit käydä kurkkimassa:

Cutie / Noora
Eilen tein / Hanne
Fagerwear / Hanna
HAH / Iina
HannaMi / Hanna
Helmoja ja hepeneitä / Krista
Hippu / Emmi
HommaHuone / Sanne-Maija
Kaiken takana on äiti / Hanski
Kototeko / Sanna
Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia
Kätilön käsistä / Johanna
Lydia / Linda
mehelmie / Emmi
Miiinullekko / Julia
Mumintalo / Helena
m3niemi / Marja
Osifa / Sofia
Punatukka ja kaksi karhua / Hanna
saaraoikarinen / Saara
Unelmallinen / Kati
Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi
Villa Kiana / Mari
Villa Pipo / Hanna
sekä tietenkin Villa&Villa/ Jaana ja Minna


Mukana olevat putiikit:
Ikasyr
Paapii
Nappinja
Tyyne-Esteri
Käpynen
Koot.fi


Jos tunnet jonkun, joka kipeästi kaipaisi lapsilleen uusia vaatteita, vinkkaathan eteenpäin! <3 Ihan huikeaa olla mukana tällaisessa tempauksessa. Kiitos Villa ja Villa!



sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Tehdään yhdessä hyvää: Sylva-huutokauppa 15.2.

Facebookin ompeluryhmä on tavannut järjestää aina välillä hyväntekeväisyyshuutokaupan. Tällä kertaa (kuten viime keväänäkin) keräämme rahaa syöpäsairaiden lasten hyväksi, Sylva ry:n kautta. Me harrasteompelijat (ja jokunen ammattilainenkin) ompelemme siis tuotteita huudettavaksi ja ihmiset ostavat niitä sitten itselleen. Kauppasumma maksetaan suoraan hyväntekeväisyyskohteen keräystilille ilman välikäsiä. Ompelija kustantaa materiaalit, ompeluajan ja postikulut.

Eikös olekin mahtava paikka tehdä hyvää ja saada siitä itselleenkin uniikkeja, käsintehtyjä vaatteita/asusteita/koruja/mitälie vastalahjaksi? Huutokaupan sivuille pääsee täältä. Kannattaa tosissaan käydä katselemassa tuotevalikoimaa: käsintehty ei ole todellakaan yhtä kuin kotikutoisen näköinen. Huikeita, huikeita juttuja siellä. <3 

Viime syksyn Roosanauha -huutikseen osallistuin vain pipolla, tuubihuivilla ja bodyn jatkokappaleella (klik) - jälkikäteen jäi vähän harmittamaan, kun en enempää tehnyt. Tällä kertaa lähdin vähän runsaammalla setillä mukaan. Pahoittelen hankikuvien kummallisia värejä ja tummuutta. Ne näyttivät koneella ihan hyvältä, mutta jotain tapahtuu heti kun lisään blogiin/faceen. On viimeinen kerta kun hangen päällä kuvaan. :D



Innostuin ompelemaan pienille tylleröisille mekkosia. Tämä pussittava joustocollegemekko on reilua kokoa 86. Kankaana taannoin Pehemiältä ostettua Pulmua. Hyvin riitti tilkut pitkähihaiseen mekkoseen. :) Kantit leikkelin ja ompelin samasta kankaasta: hihansuut ja helman normaalisti langansuunnan mukaan ja kaula-aukon kaitaleen vinoon langansuuntaan leikattuna, sillä jousto oli muutoin liian vähäistä.


Melkolailla fiilispohjalta leikelty peplum-tunika  on aikas pitkäikäinen. Laitoin kooksi 80, mutta 74cm menee liivimekkona ja 86cm tunikatoppina. Pääntien ja hihansuut huolittelin framilonin avulla. Terhi Pitkäsen Laululintu-trikoon sain ompeluryhmän tarvikevaihdossa jouluna, hyvän laitoin siis kiertämään! Pala riitti tähän juuri sopivasti: meidän isolle tytölle tästä en oikein olisi saanut oikein mihinkään fiksusti riittämään. :)



Andrea Laurenin sulat on aivan ihanat ja sopivat juuri kevään lastenvaatetrendeihin. Pala riitti juuri 86cm t-paitaan. Kuva vähän vääristää väriä, oikeasti sävy on hieman persikkaisempi, kuten tässä inkkaritopissa, jonka siitä olen aiemmin tehnyt (vaikea kuvata hangen päällä ja saada värejä oikeiksi!)

Viimeisimpänä (vaikkei toivon mukaan vähäisimpänä), tämä hihaton toppi. Kangas on ihan EK:n trikoota, hirmuisen hyvälaatuista. Tästä tein aikoinani ensimmäisen ompelutyöni pikkuisimmalle (aikana ennen blogia). Kankaasta tehty potkupuku on pesty kymmeniä kertoja, eikä ole mennyt yhtään miksikään. Älkää siis antako nimettömyyden pilata kankaan mainetta turhaan. ;) Pääntie näyttää pieneltä, mutta pikkumiehellä testattu ja helposti menee pään yli.




Jos kiinnostuit näistä (ja muista käsintehdyistä uniikkikappaleista), klikkaa itsesi huutamaan! Huutokauppa käydään 15.2. ja tuotteet postitetaan, kun maksu on maksettu Sylvalle (tästä omat ohjeet huutisryhmässä). Kuvaa klikkaamalla pääset suoraan fb:n huutokaupparyhmään.


tiistai 13. lokakuuta 2015

Kuvien merkityksestä (niin ja se asustesetti Roosa nauha -huutokauppaan)

Nyt bloggaajat ja nettikirppistelijät huomio! Kuvat. Niiden merkitystä ei voi kyllin korostaa.
Otetaan esimerkki ihan elävästä elämästä. Meillä oli Saumanvaran sydämestä -Roosa nauha huutokauppa (apua, miten tuo lausehirviö kirjoitetaan). Tein sinne tällaisen pipo + tuubihuivi + bodyn jatkopala -setin vauvalle. Kaavat omasta päästä, karkkikangas Pikkupiltiltä, Ulpukka alunperin Iloiselta Kettuliinilta (ostin nettikirppiseltä itse).

No, tässä kuitenkin kuva:

Uhh. Hämäryys, kelmeys ja asettelu oikein ahdistaa.

Olin perinteinen viimetingan sähläri. Tuotteet piti olla kansioihin ladattuna viimeistään klo 22. Tämän pimeässä, kännykällä räpsäistyn kuvan sain ladattua 21.59. Itselleni ei ainakaan tulisi tippaakaan ostohaluja tällaisesta huonosti asetellusta, salamalla valaistusta, epämääräisen näköisestä kuvasta. No, illat ovat pimeitä, joten minkäs teet. Samalla kun tätä murehdin, heräsi idea. Testaanpa, kuinka paljon eroa ihan oikeasti on hyvillä kuvilla ja oikealla asettelulla. Mitä mieltä olette? Kummasta setistä maksaisitte enemmän?

Ihana kuva. Mitä? Hius, nukkaa?
Ja nyt, enennkuin kukaan pääsee minua syyttämään kuvanmuokkauksesta, kerron: en ole säätänyt muuta kuin kirkkautta, hieman rajausta, varjoja/kontrastia. Sellaisia, mitä millä vaan kännykällä tai tietokoneella voi helposti tehdä. Ei mitään suuria muutoksia. Erot alkuperäisiin olivat kovin pieniä. Nämä uudetkin kuvat otin nopealla aikataululla, joten nojatuolin reunaa jäänyt moneen näkyviin jne.

Siis. Kolme tärkeintä sääntöä: valo, valo ja valo! Kun on tarpeeksi valoa, kamerallakaan ei ole niin väliä. Nämä uudemmatkin kuvat on otettu samaisella kännykällä. Heti perään melkein tulee asettelu: Lastenvaate liian isossa aikuisten henkarissa, ryppyinen paita tai kuvaan vain viskastu mekko ei juuri herätä ihastusta tai ostohaluja. Itse olen visualisti ja pidän kauniista, valoisista kuvista. Etenkin, jos esitellään tuotteita, on kovin tärkeää, että niiden hyvät ominaisuudet pääsevät esiin oikealla tavalla. En tiedä, voiko blogissa esiteltyjä vaatteitani sanoa tuotteiksi, kun kotikäyttöön ovat. Ehkä?

Alkuun en silittänyt vaatteita laisinkaan ennen kuvaamista. Nykyään useammin, varsinkin, jos resorikantti on jättänyt kauluksen vähän ruttuun tai kaksoisneulaommel tekee helmaa aaltoilevaksi, höyrytän ja silitän helman nätiksi. Pieniä, simppeleitä keinoja saada siitä kivasta tuotoksesta entistäkin nätimpi. Uskon että esimerkiksi nettikirppiksellä myytäville tuotteille saa helpommin ostajia tai sitten juuri blogiin lisää kävijöitä/lukijoita. Kuka ei isoista, kauniista kuvista pitäisi? 

Moni ajattelee ehkä, että käsityögenreen ei sovi kuvilla herkuttelu. Minun mielestäni juuri sopii. Tämä on käsityötä, kovalla vaivalla tehtyä tuotosta, joka yleensä on kaunis. En halua sen kauneuden joutuvan hukkaan huonosti valaistuihin, epätarkkoihin, rumiin kuviin, vaan tuoda ne parhaat puolet esiin. Ne mistä olen ylpeä ja sanon että jes, mä osasin! :) Ja koska olemme niin hitsin tarkkoja monesti omista töistämme, haluamme että ne ovat kauniita. Samaa kauneutta edustaa ne edustavat kuvat.

PS. Saumanvaran sydämestä on kerännyt yli 16000€ potin Roosa nauhalle! Aivan uskomatonta! Lahjoituksia otetaan vastaan marraskuun loppuun, suoraan lahjoitussivulle pääset tästä.



And in English:

My sewing group arranged an auction for Pink Ribbon. I sewed this tube scarf, beanie and a bodysuit extender set for a baby. I was almost late to download the image to the auction page (as usual), and managed only to get a dark and ugly pic in the dark with my cell. The picture is the first one on top.

I was a bit annoyed to myself so I wanted to do a test: I took some nice, lightful pictures and compared them to the original. It's almost like looking at another product. So if you are selling on a fb flee market or you have a blog: REMEMBER THE VALUE OF GOOD PICTURES. The most important thing in this is light. If it's dark, wait for the next day to catch the sunny hours. These pictures are all taken with my Samsung Galaxy S5 Neo so you can cope with a phone. If you have the light. 

Nice setting is another thing: iron your clothes and put them nicely. No kids' clothes in adults' hanger. No dresses just tossed on a carpet, all wrinkely. Good photos lift the value of your products up and makes your blog more enjoyable to watch and read.