Tulppaanihame (se ensimmäinen)

Eikö olekin ehkä edistystä, kun kuukauden tauon sijaan edelliseen postaukseen on vain 3 viikkoa? ;)

Rauhallinen postaustahti saattaa pysyä jatkossakin - tosin nyt olen jo ommellut muutaman vaatteen varastoon, ehkä saan otettua kuvatkin julkaisua varten. :)

 Tämä tosiaan on ensimmäinen tulppaanihameeni, ennen tulppaanimekkoa tehty. Kaavana vanha leikelty hameeni, muokkailtu hieman. Vaikka tämä on ihan kelpo vaate, huomaa kyllä, että on ensimmäinen. Laskokset ovat liian pienet ja väärään suuntaan: kuviollisessa kankaassa ei oikein pääse esille. Hameessa itsessään aavistuksen liian vähän väljyyttä ja vyötärökaitalekin alkaa ehkä hieman liian matalalta ja tulee tosi korkealle. Helmakaitale taas jää vähän lerpattamaan heti käytössä, vaikka alkuun olisikin napakka (tätä on jo yksi päivä käytetty näitä kuvia ottaessa). 

Ihanaa kun kesä on tekemässä tuloaan. Kesävaatteita ja muuta mukavaa luvassa. <3 Huomenna alkaa pienimuotoinen hyvänmielen kampanja useamman blogin kesken, joten pysy kuulolla ja seuraa somea!

Ihana Ruusutarha-kangas Pehemiältä. <3

Kässä- ja lapsimessut

Helsingin messukeskuksessa on juuri tänä viikonloppuna käynnissä Kevään kivoin viikonloppu. Itse lähdin tapahtumaan lähinnä kankaat mielessä, bloggaajapassi rinnuksessa kiinni.

Suurin ja kattavin kangasanti löytyi Käsityömessujen puolelta Indien ständistä. Paapii, Käpynen, Ikasyr ja Neenuska olivat tuttuun tapaan laittaneet hynttyyt yhteen. Niin herkullista, että piti käydä moneen otteeseen ihailemassa ja hypistelemässä.

Moni kangasmyyjä oli asettunut Lapsimessujen puolelle. Lasten Metsola oli keskittynyt vaatteisiin tuttuun tapaan, ja kankaat olivat pöydällä epämääräisessä kasassa. Hyvin taisi asettelemattomuudesta huolimatta käydä kaupaksi.

Söpöysoverloadista huolehti Viljamin puoti suloisilla kuoseillaan.

Verson puoti sitten taas oli oikea karkki muiden Lapsimessukojujen joukossa. Hyvin oli yhdistelty vaate- ja kangastarjonta.

Kangaskojujen lisäksi pyörähdin olohuoneessa kuuntelemassa Piritta Hagmanin juontamaa doulakeskustelua ja vilaukselta ehdin huomaamaan Jari Sinkkosen puhuvan vanhemmuudesta monikymmenpäiselle kuulijakunnalle.

Yllättävän vähin ostoin ja lyhyellä ajalla selvisin tällä kertaa, sain järjen pidettyä päässä kerrankin. ;)

Oletko menossa Lapsimessuille tai Kässämessuille, olitko jo? Mitä mieltä olit etenkin kangasvalikoimasta?

Tulppaanimekko

Ohoi! Täällä ollaan! Ihan käsittämätöntä, että edellisestä postauksesta on jo kaksi päivää vajaa kuukausi. Työelämä tosiaan iski takavasemmalta suoraan ompelusuoneen. Sen ajan, minkä olen kotona, ensimmäisenä ei (ihme kyllä?) ole mielessä ompelukset tai kankaat, vaan ketarat ojollaan makaaminen (minkä kotitöiltä ja lastenhoidolta ehdin). Tosin helpottamisen merkkejä on näkyvissä, pää ei ole enää ihan täysin tukossa kaikesta uudesta tiedosta, työasiat ei pyöri mielessä 24/7. Johan tässä vasta 1,5kk ollaan oltu töissä. :D

Sitten kun sain ommeltua, en saanut kuvattua. Ja sitten kun aloin kuvaamaan, huomasin järkkärin akun olevan loppu. Ja laturi hukassa. Ei se mitään. Kännyräpsyjä silvuplee. Samalla voimme käydä läpi syitä, miksi omalla etupihalla ei kannata kuvata (mutta oli pakko, koska ei jalustaa nyt sitten, koska ei järkkäriäkään). Kauniita alaviistosta otettuja kuvia. Jos naama ei ole edukseen, niin ainakin mekko näkyy, mikä on pääasia. ;)

Huomatkaatte, kuinka hienosti ja tyylikkässti olen peitellyt meidän pallogrillin ja naapureiden polkupyörät (sarkasmia, jos jäi epäselväksi).

Tämä on sellainen mekko, josta hameversio on ollut suunnitteilla pitkään. Hameversion tein ensin, mutta jäi sitten kuitenkin kuvaamatta. Yritän kunnostautua ja räpsytellä teille kuvia. Kaava on yhden ikivanhan, kulahtaneen ja lurpahtaneen ostohameen jäämistöä - leikkelin siis paloiksi ja tein haluamani muutokset. Yläosa on sitten ihan summassa saksittu, ostotoppia vähän apuna käyttäen. Laskoksista tykkään, taskuista tykkään. On muuten tässä mekossa ja siinä edellisessä hameessa ensimmäiset laskokset, jotka olen koskaan ommellut. Ei se ollutkaan vaikeaa, vaikka luulin!

Ja se kuulkaa istuu. Niinkuin ISTUU. Ei selkäryppyjä, ei kainaloläskejä. Jess.

Tein muuten ihan tavallisten laskosten lisäksi elämäni ensimmäiset muotolaskokset tuonne kankun päälle. Ihan summassa surautin ja kappas, meni heti toisella yrittämällä juuri nappiin. Muuten olisi jäänyt vähäsen pussittamaan sauman alta kurjasti. Ja huomatkaa, ei selkärypyn ryppyä! Olen niin iloinen! Ihan totta, sellainen oikea luomisen ja onnistumisen riemu on nyt kyllä. :)

Ja huomatkaa hieno potkumopo. Eikö se ole niin, että mitä et pysty piilottamaan, korosta? No, siinä se nyt sitten on.

Meleerattu harmaa Paratiisin puutarha -joustocollege Verson puodilta. 

Lämpöistä kevättä kaikille! Perjantaina suuntaan kässämessuille Helsinkiin, sieltä postailen sitten taas! :)